Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 20.05.2021/Pykälä 30

 

 

§ 30	Asianro 1838/10.03.00.02/2021

 

 

Ympäristö- ja maa-aineslupa / Destia Oy / Honkaharju 778-420-2-34 ja Lintuharju 778-420-2-35

 

 

Ympäristöjohtaja Tanja Ahonen
Alueellinen ympäristönsuojelu

 

Destia Oy hakee ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaista lupaa murskaukselle sekä maa-aineslain 4 §:n mukaista lupaa maa-aineksen ottoon Suonenjoella kiinteistöillä Honkaharju 778-420-2-34 ja Lintuharju 778-420-2-35. Kyseessä on toiminnassa oleva maa-ainestenottoalue, jolla on ollut toimintaa usean vuoden ajan. Toiminta-alue sijaitsee Lintharjun 1-luokan pohjavesialueella (vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle).

 

Ottamisalueen pinta-ala on 16,0 ha ja otettavan maa-aineksen kokonaisottomäärä on 420 000 m³ktr. Lupaa haetaan 10 vuodeksi.

 

Destia Oy hakee alueelle ympäristönsuojelulain 199 §:n ja maa-aineslain (555/1981) 21 §:n mukaista lupaa aloittaa maa-ainesten ottotoiminta ennen kuin lupapäätös on saanut lainvoiman.

                            

Luvan hakija ja toiminnanharjoittaja              

 

Destia Oy/Kiviaines ja kiertotalous

Viestikatu 1-3

70600 KUOPIO

                                                          Y-tunnus: 2163026-3

 

Toiminta ja sen sijainti

                                                                                      

Maa-ainesten ottaminen ja soranmurskaus toiminnassa olevalla maa-ainesalueella.

Sijainti: Suonenjoki

Kiinteistötunnus: Honkaharju 778-420-2-34 ja Lintuharju 778-420-2-35

 

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

 

Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa. Maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (KYHL 64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (MAL 7 §).

 

Toiminta on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 §:n 1 momentin perusteella.  Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen toiminnan ympäristölupa-asiassa valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n 1 momentin kohdan 6 b perusteella.

 

MAL 4 a §:n ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

 

Asian vireille tulo

Lupahakemus on tullut vireille 18.2.2021.

 

Toimintaa koskevat muut luvat ja sopimukset

 

Toiminnalla on Honkaharju-kiinteistöllä 31.7.2029 saakka voimassa oleva maa-ainesten ottolupa (Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta 2.7.2019 §46) sekä toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa (Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta 20.6.2013 §69) soran murskaustoiminnalle.

 

Lintuharju-kiinteistöllä on 31.10.2020 saakka voimassa ollut maa-ainesten ottolupa (Suonenjoen ympäristölautakunta 29.9.2010 §79) sekä 31.10.2020 päättynyt ympäristölupa soran murskaukselle (Suonenjoen ympäristölautakunta 12.2.2008 §10),

 

Alueen kaavoitustilanne, maankäyttö sekä ympäristövaikutuksille herkät kohteet

 

Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 suunnitelma-alueelle kohdistuu kaavamerkintä pv1 (merkinnällä osoitetaan vedenhankinnan kannalta tärkeät tai vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet.

 

Alueella on voimassa Lintharjun osayleiskaava (Suonenjoen kaupunginvaltuusto 13.6.2016 §18). Osayleiskaavassa suunnitelma-alue on merkitty maa-ainesten ottoalueeksi merkinnällä EO-1/MU ja alue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle. Kaavamääräysten mukaan alueella on kielletty pohjaveden laatua tai määrää vaarantavat sekä maaperää pilaavat toimenpiteet. Lisäksi ottotoiminnan päätyttyä alueella noudatetaan MU-alueen kaavamääräyksiä, jonka mukaan alue on maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta, jolloin alueen suunnittelussa on otettava huomioon ulkoilukäytön tarpeet.

 

Suunnitelma-alue on olemassa oleva maa-ainesten ottoalue, jonka puusto on lähes kokonaisuudessaan poistettu. Alueen ympäristö on maankäytöltään metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. Suunnitelma-alue kuuluu Lintharju-nimiseen luode-kaakko suuntaiseen harjuun, joka on Pohjois-Savon POSKI-projektissa luokiteltu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaaksi harjualueeksi.

 

Suunnitelma-alueella ei ole erityisiä luontoarvoja, alueen metsä on pääosin kaadettu eikä alue ole enää luonnontilainen. Alueella kasvaa paikoin sekalaista pienpuustoa ja pintamaat on poistettu jo otetulta alueelta lähes kokonaan.

 

Pääosa Lintharjua kuuluu harjujensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon. Lintuharju-kiinteistö rajautuu luoteisosaa lukuun ottamatta Natura 2000 -alueeseen (Lintharju-Kirjosuo sekä Vakkarsuo, FI0600039).

 

Suunnitelma-alue sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle Lintharjun I luokan pohjavesialueelle (0877801). Lintharjun pohjavesialue on Suonenjoen merkittävin pohjavesivarasto ja myös yksi Pohjois-Savon merkittävimpiä pohjavesikohteita. Alueella on kolme Suonenjoen kaupungin vedenottamoa, joista vesi johdetaan Suonenjoen taajama-alueen käyttöön. Tolmuslammen vedenottamo sijoittuu noin 530 metrin ja Saunataipaleen vedenottamo noin 900 metrin päähän suunnitelma-alueesta.

 

Pohjavedenpinta Lintharjulla vaihtelee noin +98 m mpy tasolle noin +120 m mpy, ollen korkeimmillaan harjun keskiosien eteläreunalla, jossa materiaali on hiekkavaltaista ja osittain hienoa hiekkaa. Matalimmillaan pohjavedenpinta on purkautumisalueilla idässä Suontienselän rannassa, lännessä Koskeloveden rannalla sekä Suonenjoen Kimpanlammella. Sen sijaan harjun keskiosissa Onkilammen purkautumisalueella pohjavedenpinta on tasossa noin +112 m mpy.

 

Pohjaveden virtaus on pääosaltaan harjun pituussuuntainen eli kaakosta luoteeseen, joten pohjavesi virtaa toiminta-alueelta kohti Saunataipaleen vedenottamoa (etäisyys noin 900 m).

 

                                                          Suunnitelma-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat alueen lounaispuolella 780-920 metrin etäisyydellä.

 

Lähin vesistö Kangaslampi sijaitsee pohjoispuolella noin 300 metrin etäisyydellä ottoalueesta.

 

 

 

 

Alueen ympäristön tila

 

Suunnitelma-alue on olemassa oleva maa-ainesten ottoalue, jonka puusto on lähes kokonaisuudessaan poistettu. Alueen ympäristö on maankäytöltään metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. Suunnitelma-alueella ei ole erityisiä luontoarvoja, alueen metsä on pääosin kaadettu eikä alue ole enää luonnontilainen. Alueella kasvaa paikoin sekalaista pienpuustoa ja pintamaat on poistettu jo otetulta alueelta lähes kokonaan.

 

Alueen ilmanlaatuun ja melutilanteeseen vaikuttaa maa-ainesten ottotoiminta.  Alueen ilmanlaatua voidaan luonnehtia hyväksi. Soranmurskauksella on suuri vaikutus alueen melutilanteeseen.

 

Kuvaus toiminnasta

 

                                                          Maa-ainesten otto

 

Suunnitelma-alueelle haetaan maa-aineslain 4 §:n mukaista maa-aineslupaa 420 000 m³ktr kokonaisottomäärälle 10 vuoden ajalle luvan lainvoimaisuudesta alkaen. Lisäksi alueelle haetaan toiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta, jotta alueen toimintaan ei synny toimintakatkoa. Maa-aines hyödynnetään sellaisenaan tai jalostetaan seulomalla tai murskaamalla.

 

Maa-ainesten ottaminen on tarkoitus tehdä samoilla ottamisaluerajauksilla nykyisiin maa-aineslupiin nähden. Ottotoiminta ulotetaan alimmillaan tasoon +109.00 m (N60). Alin ottotaso on vähintään kuusi metriä ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolella.

 

Alueella olevat pintamaat on läjitetty ja läjitetään ottamisalueen reunoille käytettäväksi myöhemmin maisemoinnin yhteydessä. Alueen maisemointi ja jälkihoito tehdään hakemuksen liitteenä olleen maastonmuotoilukartan ja toiminnan ympäristövaikutukset-osiossa esitetyn mukaisesti.

 

 

                                                          Murskaus, seulonta ja kuljetukset

 

Lintuharjun sora-alueella murskataan alueelta otettavaa kiviainesta (soraa) tie- ja muuhun infrarakentamiseen. Eri murskelajikkeita tuotetaan keskimäärin 20 000 tonnia, enimmillään 60 000 tonnia/vuosi. Alueella ei välttämättä ole murskaustoimintaa joka vuosi.

 

Toiminta on yleensä kausittaista kiviaineksen kysynnästä riippuen, mutta toimintajaksot voivat ajoittua ympäri vuoden. Murskaus tehdään urakoina, ja yhden murskausjakson kesto on yleensä 1-4 viikkoa. Rakentaminen painottuu kesäkauteen, joten myös kiviaineksen otto- ja myyntitoiminta on aktiivisempaa kesäaikaan.

 

Murskauslaitos ja muu kalusto ovat siirrettäviä eli laitokset tuodaan alueelle jokaista toimintajaksoa varten ja viedään pois kunkin urakan päätyttyä.

 

Murskauksessa käytetään esim. 2-3 -vaiheista murskauslaitosta. Esimurskaimelle syöttö tehdään kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Esimurskainta seuraavat yksi tai useampi jälkimurskain sekä seulavaunu.

 

Murskauslaitos sijoitetaan mahdollisimman lähelle ottorintausta. Tällöin kuljetus- ja kuormausmatka ja samalla siitä aiheutuva melu ja päästöt ovat pienimmät.

 

Päivittäiset toiminta-ajat ovat:

•      murskausta tehdään ma-pe klo 6.00-22.00 välisenä aikana,

•      rikotusta ma-pe klo 8.00-18.00 välisenä aikana ja

•      valmiiden kiviainestuotteiden lastausta ja kuljetuksia tehdään ma-pe klo 6.00-22.00 välisenä aikana.

 

 

Raaka-aineet ja polttoaineet, muut käytettävät aineet ja niiden varastointi                                                                                                                                              

 

Vuosittain murskataan kiviainesta keskimäärin 20 000 t ja korkeintaan 60 000 t. Kevyttä polttoöljyä kuluu vuosittain keskimäärin 16,8 t ja korkeintaan 50,4 t.

 

Murskauksessa käytettävien työkoneiden kevyt polttoöljy varastoidaan maaperäsuojauksin varustetulla suoja-alueella työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan alueella enintään 10 tonnia kerralla. Voiteluaineita ja hydrauliikkaöljyä varastoidaan kerrallaan enintään 200 kg omissa astioissaan erillisessä lukittavassa kontissa. Toiminta-alueella ei säilytetä toimintajaksojen ulkopuolella polttoöljysäiliöitä.

 

Alueella on toimintajaksojen aikana myös imeytysturvetta, -mattoa tai muuta imeytysainetta maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi.

 

Vettä käytetään tarvittaessa murskaus- ja tiepölyn torjuntaan. Vesi tuodaan paikalle säiliöautolla. Murskauslaitoksen vedenkulutus on noin 10 m³/vrk.

 

                            

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ja energiatehokkuus

 

Murskausalalle ei toistaiseksi ole laadittu yleiseurooppalaisia BAT-vertailuasiakirjoja. Yleisesti alan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan pitää kaikkia raaka-aineiden kulutuksen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia ja laitteita, kuten tuotantoprosessin optimointi, pöly-, melu- ja maaperäsuojaukset, säännölliset huollot, ympäristöjärjestelmät ja ammattitaitoisen henkilökunnan käyttö. Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien (Infra ry) toimesta Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisu, johon on koottu taustatietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT). Alueen toiminnassa noudatetaan em. julkaisussa esitettyjä toimintaperiaatteita. Paikalliset olosuhteet ja toiminnan laajuus huomioiden toiminnassa käytetään parasta mahdollista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parhaita toimintatapoja (BEP).

 

                                                                                                                                                                             

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

 

Muodostuvat jätteet ja niiden käsittely

 

Maa-ainesalueella voi syntyä toimintajaksojen aikana pieniä määriä yhdyskuntajätettä. Myös vaarallisten jätteiden synty on mahdollisissa koneiden yllättävissä pienissä korjauksissa, jotka on lisävahinkojen estämiseksi tehtävä välittömästi vian ilmettyä (esim. pyöräkoneen hydrauliikkaletkun vuoto). Alueella ei pestä työkoneita eikä niihin tehdä suunnitelmallisia öljynvaihtoja, korjauksia tai muita huoltoja. Vaaralliset jätteet varastoidaan lukittavissa konteissa ja sekalainen yhdyskuntajäte kerätään umpinaiseen jäteastiaan. Kaikki jätteet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopisteeseen.

 

Alueella muodostuu kaivannaisjätteeksi luokiteltavia pintamaita ja hakkuutähteitä. Pintamaata on hyödynnettävän maa-aineksen pinnalla arviolta keskimäärin 0,2 m paksuinen kerros. Pääosa pintamaista on kuorittu ja läjitetty ottoalueelle. Alueelle on laadittu kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma. Kaivannaisjätteeksi luokiteltavaa pintamaata arvioidaan muodostuvan vielä 6 000 m³ sekä alueelle jo läjitetty noin 30 000 m³. Pintamaat ja muut alueen raivaamisessa syntyneet sekalaiset maamassat hyödynnetään lopulta maisemoinnissa alueen muotoillussa ja kasvillisuuden palauttamisessa. Kaivannaisjätteillä ei ole ympäristövaikutuksia, eikä siten ole tarvetta toteuttaa kaivannaisjätteiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäiseviä toimenpiteitä.

                                                         

Päästöt ilmaan ja niiden rajoittaminen

 

Alueella syntyy pölyä pääasiassa kiviaineksen murskauksesta, seulonnasta ja lastauksesta. Myös maa-ainesalueen sisäinen työmaaliikenne ja ulkopuolinen kuljetusliikenne voivat aiheuttaa tietyissä sääolosuhteissa pölypäästöjä.

 

Syntyvän pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat useat eri tekijät, kuten murskauksessa ja seulonnassa valmistettavan tuotteen raekoko, maa-aineksen kosteus, säätila, ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot ja vuodenaika.

 

Pölyn leviämistä maa-ainesalueella voidaan vähentää mm. sijoittamalla varastokasat siten, että siirtomatkat ovat lyhyitä ja välttämällä turhia siirtoja. Varastokasat ja ottorintaukset estävät pölyn leviämistä, joten koneet ja laitteet sijoitetaan siten, että varastokasat ja ottorintaukset estävät pölyä leviämästä. Murskauksen pölyä voidaan estää mm. koteloimalla kuljettimia. Lisäksi pölyämistä voidaan ehkäistä kastelemalla esimurskaimen syöttösuppiloa, jälkimurskaimen seulaa tai purkupäätä, varastokasoja ja ajoreittejä. Jo murskatun kiviaineksen pölyämistä voidaan vähentää säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeutta. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä seurataan ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin pölyn leviämisen estämiseksi.

 

Toiminnasta aiheutuu lisäksi kaasumaisia ilmapäästöjä. Hakijan arvion mukaan toiminnasta pääsee vuodessa ilmaan 52,4 t hiilidioksidia ja 0,036 t typen oksideja.

 

Päästöt maaperään sekä pohja- ja pintavesiin sekä niiden rajoittaminen

 

Pohjaveden suojelemiseksi alueella jätetään vähintään 6 metrin koskematon maakerros pohjaveteen. Pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua seurataan säännöllisesti toiminnan aikana.

 

Alueella syntyvät sade- ja sulamisvedet suotautuvat maaperään. Näin ollen toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta pintavesiolosuhteisiin.

 

Alueella noudatetaan erityistä varovaisuutta, jotta pohjavettä likaavia aineita ei pääse maaperään. Polttoaineet varastoidaan suoja-alueella työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Suoja-alueen maaperä on suojattu öljynsuojamuovilla ja täytetty hienojakoisella maa-aineksella. Voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai tilassa. Öljyvahingon varalta alueella pidetään riittävä määrä imeytysturvetta, -raetta tai -mattoa.

 

Melu ja sen rajoittaminen

                                                         

Toiminnassa syntyy melua murskauksesta, seulonnasta ja lastauksesta. Myös maa-ainesalueen liikenne aiheuttaa melua, mutta vähäisemmissä määrissä kuin murskauslaitoksesta. Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) melutason ohjearvoista annetaan asumiseen käytettäville alueille päiväajan, klo 7-22, ohjearvoksi 55 dB (melun A-painotettu keskiäänitaso eli ekvivalenttitaso) ja loma-asumiseen käytettäville alueille 45 dB (A). Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 7 §:ssä ko. ohjearvot on asetettu toiminnan raja-arvoiksi.

 

Toiminnan aiheuttaman melun leviämisestä teetetyn meluselvityksen perusteella Helmisen sora-alueen toiminnasta ei aiheudu Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaisten päiväajan sallittujen keskiäänitasojen ylittäviä melutasoja asuinkiinteistöillä. Asuin- ja vapaa-ajan rakennusten lisäksi alueen läheisyyteen sijoittuu luonnonsuojelualueita. Melun leviäminen luonnonsuojelualueille voidaan meluselvityksen mukaan estää melua aiheuttavien toimintojen sijoittamisella mm. ottorintausten suojaan siten, ettei maasto ole avoin luonnonsuojelualueiden suuntaan. Melun leviämistä voidaan estää ottorintausten lisäksi varastokasojen sijoittelulla.

 

Toiminnan ympäristövaikutukset

                                                                                      

Maa-ainesten ottaminen muuttaa pysyvästi maaston paikallisia korkeussuhteita. Maisemoinnin jälkeen lähimaisemakuva palautuu maastonmuotoja lukuun ottamatta metsämaaksi.

 

Maa-ainesalue ei kohoa merkittävästi ympäröivästä maastosta, joten ottotoiminnan vaikutus kaukomaisemaan on vähäinen.

 

Maa-ainesten ottaminen hävittää tilapäisesti alueen metsäkasvillisuuden ja sen tarjoamat elinympäristöt. Toisaalta soranottoalueen on havaittu tarjoavan elinympäristöjä esimerkiksi kuivia paahdeympäristöjä suosiville lajeille. Pystysuorat sorarintaukset voivat toimia mm. törmäpääskyjen pesäpaikkoina.

 

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen ottotoiminnan ei arvioida aiheuttavan maa-aineslain (555/1981) 3 §:ssä mainittuja:

1. kauniin maisemakuvan turmeltumista;

2. luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; tai

3. huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa.

 

Maa-ainesalueen jälkihoitoon kuuluu alueen maisemointi, jolla korjataan maa-ainesten otosta aiheutunut maisemakuvan muutos ja palautetaan kasvillisuus alueelle. Ottotoiminnan päätyttyä alue palautetaan metsätalouskäyttöön. Ottorintaukset luiskataan noin 1:2 - 1:3 kaltevuuteen. Etelään ja lounaaseen viettävät luiskat tai niiden osat voidaan tapauskohtaisesti jättää kaltevuudeltaan vaihteleviksi paahderinteiksi, mikä mahdollisesti edistää Lintharjun harjukasvillisuuden leviämistä alueelle. Muotoiltujen luiskien ja pohjatason päälle muodostetaan kasvualusta orgaanista ainesta sisältävällä pintamaalla. Maisemointiin käytetään toiminnan aikana syntyneitä pintamaita. Tarvittaessa pintamaamateriaalia tuodaan muualta. Tällöin ne hyväksytetään valvovalla viranomaisella ennen alueelle tuontia. Pohjakerroksen ja pintamaan muodostumisen jälkeen alueen kasvillisuus palautetaan luontaisesti taimettuen tai tarvittaessa istutuksin. Alueen lopullinen jälkikäyttö on metsätalous. Mikäli alueen kaavoitukseen tai muuhun maankäyttöön tulee oleellisia muutoksia luvan aikana, jälkihoitosuunnitelma päivitetään muutosten mukaiseksi ottamistoiminnan loppuvaiheessa.

                                                                                      

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

 

Toiminnasta raportoidaan lupaviranomaiselle säännöllisesti. Maa-aineslain (555/1981) 23 a §:n mukaan maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava vuosittain otettu maa-aineksen määrä ja laatu. Kyseiset tiedot ilmoitetaan lupaviranomaiselle vuosittain Notto-rekisteriin sähköisellä lomakkeella.

 

Murskauslaitoksen sijoittuminen sekä suoja-alueen kunto hyväksytetään valvovalla viranomaisella ennen kutakin murskausjaksoa.

 

Murskauslaitoksen toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään mm. päivittäiset tuotantomäärät, toiminta-ajat, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja mahdolliset poikkeustilanteet.

 

Alueen melu- ja pölytilannetta seurataan toiminnan aikana aistinvaraisesti. Pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua tarkkaillaan säännöllisesti toiminnan aikana. Pohjaveden pinnankorkeus mitataan alueen tarkkailuputkista kaksi kertaa vuodessa. Pohjaveden laadunseuranta toteutetaan Suonenjoen kaupungin Lintharjun, Hukkasenharjun ja Eteläkankaan pohjavesialueiden pohjaveden laadun yhteistarkkailussa.

 

 

Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

 

Toiminnasta aiheutuvia riskejä ehkäistään asianmukaisella tuotannon suunnittelulla ja tekniikalla sekä laitteiston ylläpidolla ja säännöllisellä huollolla.

 

Polttoaineita varastoidaan alueella ainoastaan toimintajaksojen aikana. Polttoaineiden varastoinnin aikaisia vuotoja pyritään ehkäisemään rakenteellisin ratkaisuin; polttoainesäiliöt ja tankkauspistoolit on varustettu lukituksella sekä ylitäytönestimellä. Polttoaineita varastoidaan alueella suoja-alueella, jonka maaperä on suojattu öljynsuojamuovilla ja täytetty hienojakoisella maa-aineksella. Alueelle on varattu imeytysmateriaalia.

 

Alueella tapahtuvista ympäristövahingoista ilmoitetaan lupaa valvovalle viranomaiselle, Pohjois-Savon pelastuslaitokselle ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi.

 

Toiminnan aloittaminen

 

Lupaa haetaan toiminnan aloittamiseksi ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa.

 

Lupahakemuksen käsittely

 

Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 22.2. – 31.3.2021 Kuopion kaupungin ja Suonenjoen kaupungin sähköisillä ilmoitustauluilla. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kirjeitse naapurikiinteistöjen omistajia. Asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kuopion kaupungin sekä Suonenjoen kaupungin internetsivuilla.

 

Muistutukset ja mielipiteet

                                                                                      

Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. Muistutuksessaan Metsähallituksen luontopalvelut toteaa ”Lintuharju kiinteistö rajautuu valtion omistamaan ja Metsähallituksen hallinnassa olevaan suojeluun varattuun kiinteistöön 778-420-1-47, Pirkan metsä. Maa-aineksenottoaluetta ympäröi Lintharju-Kirjosuo, Vakkarsuo Natura 2000 -alue (FI0600039), jolla myös Metsähallituksen hallinnassa oleva suojeluun varattu alue sijaitsee. Suojeluun varattu alue on pääasiassa Natura-luontotyypiltään harjumetsää, jonka edustavuus vaihtelee ei merkittävästä hyvään. Lisäksi alueella on pieni puustoinen suo, joka on edustavuudeltaan hyvä.

 

Maa-aines- ja ympäristölupa-asiaa käsiteltäessä ja lupaehtoja määriteltäessä lupaviranomaisen on huomioitava, ettei hanke saa yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikentää Natura 2000-verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja.

 

Metsähallituksen suojeluun varatun alueen osalta se tarkoittaa, että toiminta ei saa esimerkiksi aiheuttaa eroosiota, melua, pölyämistä tai muuttaa pohjaveden virtauksia siinä määrin, että se heikentäisi alueen Natura-luontotyyppien tilaa.”

 

 

Lausunnot

 

Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Suonenjoen kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta.

 

                                                          Suonenjoen kaupungin terveydensuojeluviranomainen ei antanut hakemuksesta lausuntoa.

 

Pohjois-Savon ELY-keskus toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa ”Ottoalue sijoittuu aivan Lintharju-Kirjosuo sekä Vakkarsuon -Natura-alueen viereen. Natura-alue on myös merkitty Lintharjun osayleiskaavaan. Toiminnan vaikutuksia Natura-alueeseen on arvioitu melun osalta. Meluselvityksen mukaan toiminnasta aiheutuu melua läheisille suojelualueille. Ympäristöluvassa tulee antaa melua ehkäiseviä lupamääräyksiä, mm. murskauslaitteiston sijoittelua koskien, jotta häiriö jää mahdollisimman pieneksi. Läheisellä Natura-alueella ei ole todettu erityisiä luonnonarvoja, harjujen paahdeympäristöjä tai lajeja tms. Lintharjun hoito- ja käyttösuunnitelman yhteydessä. Alue on kuitenkin Natura -luontotyyppiä harjumetsät niin kuin koko harjumuodostuma, niiltä osin kun maa-ainestenottoa ei ole ollut. Natura- luontotyypin edustavuus voidaan arvioida merkittäväksi. Lintharjun hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan uusia maa-ainesten ottoalueita ei ole tarkoitus avata Lintharjulle vaan maa-ainestenotto keskitetään oleville ottoalueille.

 

Alueelta otettujen ilmakuvien perusteella selviää, että ottoalue sijoittuu jo nykyhetkelläkin osittain Natura-alueen rajauksen puolelle.

Suunnitelmakartan perusteella kaivurintaus sijoittuu osittain Natura-rajauksen sisäpuolelle. Ottosuunnitelma on yleiskaavan vastainen siltä osin, kun suunniteltu toiminta ulottuu Natura-alueelle. Pohjois-Savon ELY-keskus toteaa, että ottoalueen laajentaminen Natura-alueen suuntaan ei ole mahdollista. Ottotoiminnassa tulee pidättäytyä jo avatuissa alueissa, eikä lisää rintausta Natura-alueella tule avata. Lisää koskematonta harjua ei saa ottaa maa-ainestenottoon. Ottoalueen raja tulee merkitä maastoon. Ottamisalueen eteläpuolinen naapurikiinteistö kuuluu Metsähallituksen

Luontopalveluille ja luonnonsuojelulain 65 § 2 momentin mukaan heiltä tulee pyytää lausunto lupaprosessiin.

 

Lintharjun pohjavesialueella sijaitsee Suonenjoen Vesi Oy:n Kaatron, Saunataipaleen ja Tolmuslammen vedenottamot. Toiminta-alueelta on matkaa Saunataipaleen vedenottamolle noin 900 metriä. Pohjavesi virtaa toiminta-alueelta kohti vedenottamoa. Etäisyys Tolmuslammen vedenottamolle on 530 metriä.

 

Toimintaan tarvittavista laitteistosta ja kalustoista mahdollisesti aiheutuvat vuodot maaperään on estettävä jo ennalta asianmukaisilla suojauksilla ja muilla varotoimenpiteillä. Nestemäisten polttoaineiden, voiteluaineiden ja muiden pohjavedelle vaaraa aiheuttavien aineiden varastointialueet sekä kuljetus- ja maansiirtokaluston paikoitus ja polttonesteiden jakelupaikka on sijoitettava tukitoiminta-alueelle.

 

Tukitoiminta-alue on varustettava vettä heikosti läpäisevällä pinnoitteella tai suojakalvolla. Mikäli alueella säilytetään öljytuotteita, on säiliöiden oltava kaksoisvaipallisia tai ne on sijoitettava niiden tilavuutta vastaavaan katoksella varustettuun suoja-altaaseen. Polttonesteiden jakelulaitteistossa on oltava järjestelmä ylitäytön estämiseksi.

 

Murskauslaitoksen ja motorisoitujen seulojen alla oleva maaperä on

suojattava. Suojaus tulee olla tehtynä niin, että murskauslaitoksesta tai seulasta, niiden polttoainetankeista ja tankkauksista ei ole mahdollista vahinkotapauksessa päästä polttoainetta maaperään.

 

Maa-ainesten ottaminen ja murskaustoiminta pohjavesialueella edellyttää, että toiminnan aiheuttaman pohjavesiriskin takia toteutetaan pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailua. Pohjaveden päävirtaussuunta on toiminta-alueelta luoteeseen kohti Saunataipaleen vedenottamoa. Ottosuunnitelmassa mainitaan, että alueella on kolme pohjaveden havaintoputkea (HP 34, HP 85 ja HP 88/09), joista pohjaveden pinnankorkeutta on tarkkailtu kaksi kertaa vuodessa. Pohjois-Savon ELYkeskus toteaa, että Lintharjun pohjavesialueen yhteistarkkailussa vuonna 2019 Destialla on tarkkailussa ollut havaintoputken 34 sijasta havaintoputki 35, joka on sijainniltaan parempi kuin 34.

 

Pohjaveden pinnankorkeutta on seurattava 2 kertaa vuodessa alueen kaikista pohjaveden havaintoputkista. Pohjaveden laatunäyte on otettava kolmesta havaintoputkesta (35, 85 ja 88/09) säännöllisesti toiminnan aikana (kerran vuodessa, mikäli ottotoimintaa on vuoden aikana ollut) sekä toiminnan loputtua.

 

Maa-ainesten ottotoiminnan vaikutuksia seurataan pohjavedestä seuraavin laatuparametrein: väri, sameus, happi, pH, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus, CODMn tai TOC, nitraattityppi, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, öljyhiilivedyt (öljyhiilivetyjakeet C10-40 ja bensiinijakeet C5-10). Pohjavesinäytteenotto on tehtävä sertifioidun näytteenottajan toimesta.

 

Toiminta-alueelle on suositeltavaa tehdä varautumissuunnitelma onnettomuuksien ja poikkeuksellisten tilanteiden varalta.

 

Jälkihoitotoimenpiteenä on alueelle muodostettava kasvukerros

kasvillisuudelle. Kasvillisuus on palautettava alueelle istuttamalla ja siementämällä. Pohjois-Savon ELY-keskus suosittelee jälkihoitotoimenpiteiden toteuttamista heti toiminnan sen salliessa. Kokonaisuudessaan jälkihoitotoimenpiteet on tehtävä ennen lupa-ajan

loppumista.

 

Pohjois-Savon ELY-keskus korostaa, että toiminnanharjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta.

 

Pohjois-Savon ELY-keskus katsoo, että ottotoimintaa voidaan toteuttaa alueella, mikäli edellä mainitut sekä liitteenä olevat asiat otetaan toiminnassa ja lupamääräyksissä huomioon.”

 

 

Vastine

Hakijalta on pyydetty vastine hakemuksen johdosta annettuihin lausuntoon ja muistutukseen. Hakija toteaa vastineessaan mm. seuraavaa:

 

”Hakija on tietoinen toiminta-alueen sijoittumisesta Natura-alueen välittömään läheisyyteen. Toiminnan päätyttyä alueelle on tarkoitus luoda kangasmetsä, jossa kasvaa Lintharjulle tyypillistä harjulajistoa. Ottaminen tapahtuu hakemuksessa esitettyjen ottamisalueen rajojen sisäpuolella, ja liian jyrkkiä ottorintauksia ei tehdä, mikä vähentää eroosion vaaraa. Syntyvän melun ja pölyn määrää tarkkaillaan sekä vähennetään hakemuksessa esitetyin keinoin. Maa-ainesten otto ulotetaan alimmillaan niin, että suojakerrospaksuus ylimpään havaittuun pohjavesipintaan on vähintään kuusi metriä. Kaiken kaikkiaan toiminta toteutetaan siten, ettei siitä aiheudu missään muodossa haittaa Natura-alueelle.

 

 

 Hakijalla ei ole vastattavaa lausuntoon.”

 

                            

Tarkastukset

                                                          Alueella on käyty vuosittaisten valvontakäyntien yhteydessä.

 

 

Esitys                                               

                                                         

Ympäristö- ja rakennuslautakunta myöntää Destia Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ottamissuunnitelman mukaiselle ottamisalueelle Suonenjoella kiinteistöillä Honkaharju (778-420-2-34) ja Lintuharju (778-420-2-35) sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kiviaineksen murskaukseen tiloilla Honkaharju (778-420-2-34) ja Lintuharju (778-420-2-35).

 

                                                          Toiminnalle myönnetään maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen aloittamisoikeus muutoksenhausta huolimatta.

 

                                                          Toiminnassa tulee noudattaa lupahakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa mainitun lisäksi seuraavia lupamääräyksiä:

 

Toimintaa koskevat yleiset määräykset

 

1.       Lupa oikeuttaa maa-ainesten ottamiseen ottamissuunnitelmassa rajatulta 16 ha:n ottoalueelta. Ottamismäärä on enintään 420 000 m³ktr. Ottotoiminnassa tulee pidättäytyä jo avatuissa alueissa, eikä lisää rintausta Natura-alueella tule avata. (MAL 11 §)

 

2.       Alin ottotaso on +109 m (N60). Alimman kaivutason ja ylimmän havaitun pohjavesipinnan väliin on jätettävä vähintään 6 metrin paksuinen koskematon maakerros. (MAL 11 §)

 

3.       Ottoalue on merkittävä maastoon niin, että alueen rajat ja alin ottotaso ovat nähtävissä koko ottamistoiminnan ajan. Alimman ottotason merkinnät tulee olla ainakin niissä paikoissa, mistä kulloinkin maa-ainesta otetaan. Oton aikana jyrkät ottorintaukset on merkittävä selvästi ja varustettava varoituskyltein. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on tarvittaessa estettävä puomilla tai vastaavalla järjestelyllä. (MAL 11 §)

 

 

Perustelut: Määräykset ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan kannalta. Ottamisalueen merkintävaatimuksella varmistetaan, että ottotoiminta pysyy suunnitelluissa rajoissa. Lisäksi merkintä helpottaa ottamistoiminnan valvontaa ja seurantaa. Jyrkät rintaukset on merkittävä kunnolla maastossa liikkuvien turvallisuuden vuoksi.

 

 

4.       Murskausta voi alueella tehdä ma-pe klo 7.00-22.00, rikotusta ma-pe klo 8.00-18.00 ja valmiiden kiviainesten kuormaamista ja kuljetusta ma-pe klo 6.00-22.00. (YsL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)

 

Perustelut: Määräyksessä on vahvistettu eri toiminnoille sallitut viikoittaiset toimintatunnit. Tällä rajoitetaan häiritsevimpien toimintojen aiheuttamaa melua alueella iltaisin.

 

 

5.       Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käyttökelpoisten käytäntöjen sekä energiatehokkuuden kehittymistä sekä varauduttava oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan hyödyntämiseen ja käyttöönottoon. Toiminta tulee suunnitella niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja että ne hyödynnetään mahdollisimman suurelta osin. (YsL 6, 7 ja 8 §, JL 8 §)

 

Perustelu: Ympäristönsuojelulaki edellyttää, että toiminnassa sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käyttökelpoisia käytäntöjä siten, että toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Jätelaki edellyttää, että toiminnassa ehkäistään jätteiden syntyä ja jätteet hyödynnetään tehokkaasti aineena tai energiana.

 

Päästöt ilmaan ja meluntorjunta

 

6.       Pöly- ja melupäästöjen leviämisen vähentämiseksi tulee toiminnassa toteuttaa mahdollisuuksien mukaan seuraavia toimia:

·         Murskaimen eniten pölyävät ja meluavat osat tulee olla koteloitu ja varustettu pölynerotuslaitteistolla.

·         Säätämällä kiviaineksen putouskorkeus mahdollisimman pieneksi.

·         Kiinnittämällä murskauslaitoksen kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat.

·         Kastelemalla pölyävimpiä kohteita.

·         Murskauslaitoksen, tuotekasojen sekä pintamaiden sijoittelulla tulee vähentää pölyn ja melun leviämistä luonnonsuojelualueeseen ja lähimpään asutukseen päin.

 

Maa-ainesten varastointi ja käsittely sekä alueet, joilla työkoneet ja kuljetuskalusto liikkuvat, tulee hoitaa niin, että haitallinen pölyäminen estyy. Alueita on tarvittaessa kasteltava. Pölynsidontaan ei saa käyttää suolaa. (YsL 7 ja 52 §)

 

 

Perustelu: Pöly ja melu ovat murskauslaitoksen ja siihen liittyvien toimintojen tärkeimmät päästöt. Toiminnassa tulee ehkäistä pöly- ja melupäästöjä mahdollisimman tehokkaasti ottaen kuitenkin huomioon, että kaikki määräyksessä mainitut ratkaisut eivät ole välttämättä teknis-taloudellisesti mahdollisia kaikilla murskaimilla. Pöly- ja melupäästöjä on kuitenkin aina torjuttava osalla mainituista ratkaisuista. Pölyntorjunnan on oltava tehokasta myös ajanjaksoina, jolloin veden käyttäminen pölyn torjunnassa ei ole mahdollista. Koska alue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella, jolla on useampi vedenottamo, pölynsidonnassa ei saa käyttää suolaa.

 

 

7.       Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia ja raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 1,00 painoprosenttia. (YsL 52 §, VNA 698/2006)

 

Perustelu: Lupamääräyksellä estetään rikkidioksidipäästöistä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Rikkipitoisuutta koskeva rajoitus on annettu valtioneuvoston asetuksen 689/2006 mukaisena.

 

 

8.       Toiminnasta ja toiminta-alueelle suuntautuvasta liikenteestä aiheutuva A-painotettu keskiäänitaso (Leq) ei saa ylittää seuraavia arvoja:

klo 7-22             klo 22-7

asuinkiinteistöjen piha-alueet                           55 dB                  50 dB

loma-asuntojen piha-alueet  45 dB                  40 dB

luonnonsuojelualueet                                          45 dB                  40 dB

 

Toiminnan aiheuttama melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tulee varmistaa tarvittaessa melumittauksin. Melumittaukset tulee tehdä edustavissa olosuhteissa. Mittauksia koskeva suunnitelma tulee esittää Kuopion kaupungin ympäristönsuojelupalveluille hyväksyttäväksi ennen mittausten tekemistä.

                                                         

Mikäli mittaustulosten perusteella melun todetaan olevan altistuvassa kohteessa impulssimaista tai kapeakaistaista, tulee mittaustuloksiin lisätä 5 dB ennen niiden vertaamista raja-arvoihin. (YsL 52 §, VNp 993/1992)

 

Perustelu: Lupamääräyksessä on annettu raja-arvot melutasolle, joka toiminnasta saa aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa ympäröivälle asutukselle tai loma-asutukselle.

 

Melumittaustuloksia arvioitaessa on otettava huomioon melun mahdollinen impulssimaisuus tai kapeakaistaisuus ennen tulosten vertaamista määräyksen mukaisiin raja-arvoihin.

 

 

9.       Melupäästöjen ja melun leviämisen vähentämiseksi tulee toiminnassa toteuttaa vähintään seuraavat toimet:

·         Melulähteet tulee sijoittaa teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle ja siten, että seinämät toimivat meluesteenä

·         Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen luonnonsuojelualueen sekä lähimpien asuin- ja loma-asuinkiinteistöjen suuntaan estyy.

·         Mahdollisuuksien mukaan kiviaineksen murskauksessa esimurskaimen syöttösuppilo ja pääseula tulee olla kumitettu.

(YsL 52 § ja VNa 800/2010)

 

Perustelu: Lupamääräyksessä on määrätty toiminnassa sovellettavaksi toimialan yleisimpiä käyttökelpoisia meluntorjuntatoimia.

 

Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojaaminen

 

10.    Työkoneiden tankkaus sekä mahdolliset tilapäiset huoltotyöt tulee tehdä siten, että maaperään ei joudu öljyjä tai muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Alueella käytettävien polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia. Polttoainevarastosäiliöt ja tankkauspistooli on varustettava lukituksella sekä polttoainesäiliöt ylitäytönestimillä ja lukittavilla sulkuventtiileillä. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelypaikkojen maaperä tulee olla suojattu öljyhiilivetyjen ja kemikaalien vaikutusta kestävällä materiaalilla, esimerkiksi öljynkestävä HDPE-muovikalvolla ja sen päälle levitettävällä 30 cm:n hienojakoisella suojamaakerroksella. Maaperäsuojauksen reunat tulee olla korotetut, niin että alueelta öljy- yms. vuodot voidaan onnettomuustilanteissa kerätä hallitusti talteen. Tankkauspaikalla maaperäsuojauksen tulee olla niin laaja, että se kattaa myös tankattavan työkoneen alan. Maaperäsuojauksen kunto tulee tarkistaa päivittäin ja se on kunnostettava välittömästi, kun vaurioita havaitaan. (YsL 7, 16, 17, 52 ja 66 §, VNA 800/2010, MAL 11)

 

 

11.    Vaaralliset jätteet sekä muut terveydelle tai ympäristölle vaaralliset kemikaalit tulee varastoida tiivispohjaisessa, reunakorokkeella varustetussa katetussa varastossa tai vastaavalla tavalla siten, että jätteitä tai kemikaaleja ei pääse maaperään tai pinta- tai pohjaveteen.

 

Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava luvallisiin vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen muista jätteistä ja toimitettava luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Toiminnassa syntyvät käymäläjätteet on käsiteltävä asianmukaisesti. (YsL 7,16, 17, 58 ja 66 §, JäteL 8, 12, 13, 15, 72 §, VNA 800/2010 11 §)

 

Perustelu: Lupamääräyksillä varmistetaan, että polttoaineet varastoidaan turvallisesti säiliöissä, joissa on vuotoaltaat onnettomuustapauksien varalta. Suurimmat riskit sille, että maaperään joutuu öljyjä, liittyvät polttoaineiden tankkauksiin ja työkoneiden huoltopaikkoihin. Näiden alueiden maaperä tulee suojata riittävästi niin, että mahdolliset öljypäästöt eivät pääse suoraan maaperään. Suojaus on tarpeen tehdä myös muille alueille, joilla varastoidaan öljytuotteita esim. työkoneissa. Murskauslaitoksen osalta vaatimus on ehdollinen, koska liikkuvien murskauslaitosten alle pysyvää suojausrakennetta ei välttämättä pystytä tekemään. Myös voiteluaineita ja muita kemikaaleja voi päästä maaperään ja pohjaveteen, jos niitä ei varastoida tiivispohjaisessa varastossa. Määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pohja- ja pintavesien pilaantumisen estämiseksi, estämään ympäristön roskaantumista sekä jätteistä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia haittoja.

 

 

12.    Välittömästi kunkin murskausjakson päätyttyä tulee kenttämittauksin tai laboratorioanalyysein osoittaa maaperän öljyhiilivetypitoisuus murskaamon alueella. Näytteet tulee ottaa murskauslaitoksen alueelta, aggregaattivaunun alueelta sekä polttonesteiden varastointi- ja tankkausalueelta. Tulokset tulee toimittaa viipymättä Kuopion kaupungin alueellisille ympäristöpalveluille. (YsL 7, 16, 17, 52 ja 66 §)

 

Perustelu: Analyysien avulla voidaan varmistua nopeasti maaperän puhtaudesta kunkin toimintajakson jälkeen. Tarkkailu on tarpeen, koska toiminta sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle. Esim. öljyhiilivetyjen jäämät voidaan havaita maaperästä, ennen kuin niitä ehtii kulkeutua pohjavesiin.

 

 

Kaivannaisjätteiden jätehuolto

 

13.   Toiminnassa on noudatettava esitettyä kaivannaisjätteitä koskevaa jätehuoltosuunnitelmaa. (YsL 52 ja 112-114 §, MAL  5a ja 16b §, VNA 190/2013)

                                                                                      

Perustelu: Kaivannaisjätteitä koskeva jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Toimittaessa suunnitelman mukaisesti kaivannaisjätteistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

 

 

Toiminnan tarkkailu, häiriö- ja onnettomuustilanteet

                                                           

14.    Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata havaintoputkista HP 34, HP 35, HP 85 ja HP 88/09. Pohjaveden pinnankorkeutta on seurattava 2 kertaa vuodessa em. havaintoputkista. Pohjaveden laatunäyte on otettava havaintoputkista HP 35, HP 85 ja HP 88/09 säännöllisesti toiminnan aikana (kerran vuodessa, mikäli ottotoimintaa on vuoden aikana ollut) sekä toiminnan loputtua.

 

Maa-ainesten ottotoiminnan vaikutuksia seurataan pohjavedestä seuraavin laatuparametrein: väri, sameus, happi, pH, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus, CODMn tai TOC, nitraattityppi, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, öljyhiilivedyt (öljyhiilivetyjakeet C10-40 ja bensiinijakeet C5-10). Pohjavesinäytteenotto on tehtävä sertifioidun näytteenottajan toimesta. (YsL 6, 52 ja 62 §, MAL 11 §)

 

 

15.    Toiminnanharjoittajan tulee osallistua Suonenjoen pohjavesien yhteisseurantaan. Pohjaveden laatunäytteiden ottaminen toteutetaan kyseisessä yhteisseurannassa. (YsL 52, 62 ja 63 §)

 

 

Perustelu: Toiminnan mahdollisesti aiheuttamien pohjavesivaikutusten vuoksi on syytä tarkkailla pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua.

 

16.    Toiminnasta on pidettävä kirjaa, johon merkitään muodostuneet jätteet ja toimituspaikka, päästöt, sekä selvitys poikkeuksellisia päästöjä tai jätteitä aiheuttaneista tilanteista, niiden syistä ja korjaustoimenpiteistä sekä selvitys toteutetuista ympäristönsuojelutoimista. Kirjanpito on oltava valvontaviranomaisten saatavilla. Tiedot on esitettävä valvontaviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. (Ysl 6-8,16, 17, 52, 62 ja 66 §, MAL 11 §, JäteL 12, 118-120 §, VNA jätteistä 179/2012 20 §)

 

Perustelu: Kirjanpito- ja raportointimääräys on tarpeen toiminnan valvontaa varten.

 

17.    Luvan haltijan on ilmoitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä edellisenä vuonna otetut maa-ainesmäärät ja laatu lupaviranomaiselle NOTTO-tietokantaan. (MAL 23a §, VNA maa-ainesten ottamisesta 9 §)

 

Perustelu: Luvan haltijan on tehtävä lupaviranomaiselle maa-aineslain 23a §:n mukainen ilmoitus vuosittain otetun aineksen määrästä ja laadusta.

 

18.    Pölynpoistolaitteistojen, kastelujärjestelmien tai pölykotelointien rikkoutuessa tai muun päästöjä merkittävästi lisäävän tilanteen sattuessa toiminta on keskeytettävä, kunnes häiriöt ja viat on saatu korjattua. (YsL 52 §)

 

Perustelu: Häiriötilanteissa päästöt ympäristöön ovat usein huomattavan suuria, ja ne voivat tällöin aiheuttaa välitöntä ympäristön pilaantumista ja terveyshaittaa. Tämän vuoksi tällaisissa häiriötilanteissa toiminta on keskeytettävä.

 

 

19.    Luvan haltijalla tulee olla varautumissuunnitelma onnettomuuksien ja poikkeuksellisten tilanteiden varalta. Vahinkotapausten varalle on toiminnanharjoittajan / urakoitsijan saatavilla oltava selkeät toimintaohjeet ja toiminnalle nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Poikkeuksellista tilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista on välittömästi ilmoitettava Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille, Pohjois-Savon pelastuslaitokselle sekä Pohjois-Savon ELY-keskukselle. (YsL 7, 15, 52 ja 123 §, VNA 800/2010 12 §)

 

Perustelu: Poikkeuksellisissa tilanteissa on tarpeen arvioida välittömästi mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet.

 

 

 

Toiminnan muutokset, jälkihoitotyöt tai lopettaminen

 

20.    Toiminnan pysyvästä lopettamisesta tai pitkäaikaisesta keskeytyksestä tai olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille.  (YsL 170 §)

 

Perustelu: Määräys on tarpeen toiminnan valvonnan kannalta.

 

 

21.    Lopetettaessa toiminta tulee Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille esittää selvitys niistä ympäristönsuojelutoimista, joita alueella tehdään. Oton jälkeen on alue siistittävä niin, ettei sinne jää jätettä, romua tai muuta sinne kuulumatonta ainetta tai tavaraa.

 

Maisemoidessa luiskat on muotoiltava ympäristöön sopiviksi. Rinteiden ylä- ja alaosat tulee pyöristää ja luiskien kaltevuuden tulee olla suunnitelmassa esitetyn mukaiset. Lohkareita ja isoja kiviä ei saa haudata alueelle. Luiskien ja kuoppien tasaukseen ei saa käyttää lahoavia jätteitä eikä tienpenkoista tai muista likaantuneista paikoista otettuja maa-aineksia. Tiivistyneet tiepohjat ja varastokasojen pohjat tulee pehmentää toiminnan loputtua. Luiskien ja pohjien tasaukseen on käytettävä puhtaita, vettä johtavia maa-aineksia.

 

Kokonaisuudessaan hakemuksen mukaiset jälkihoitotoimenpiteet on tehtävä luvan päättymispäivämäärään mennessä. (YsL 52 ja 94 §, MAL 10-11 §, VNA maa-ainesten ottamisesta 7-8 §)

 

Perustelu: Toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Määräyksellä voidaan varmistua, ettei alueelle jää toiminnasta peräisin olevia jätteitä, eikä riskiä maaperän eikä pohjaveden pilaantumiselle ole.

 

Vakuus

22.    Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi on luvansaajan toimitettava   61 040 euron vakuus. Vakuuden on oltava voimassa 30.9.2031 saakka (4 kuukautta yli luvan voimassaoloajan). Vakuus palautetaan, kun alue on saatettu lupamääräysten mukaiseen kuntoon ja tämä on todettu valvovan viranomaisen toimittamassa loppukatselmuksessa. (MAL 12 §)

 

Perustelu: Vakuudella varmistetaan, että lupamääräysten mukaiset jälkihoitotoimenpiteet tulee suoritettua.

 

Toiminnan aloittaminen

23.    Toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. (MAL 21 §, YsL 199 §)

 

Perustelu: Kyseessä on maa-ainesluvan ja ympäristöluvan myöntäminen alueella jo aiemmin harjoitetulle toiminnalle toiminnassa olevalla maa-ainesten ottoalueella. Toiminnan aloittamisesta ei aiheudu sellaista pysyvää haittaa tai vahinkoa, mikä estäisi toiminnan aloittamisen ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

 

 

Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut

                                                         

Ottamisalueen maisemalliset ja geologiset arvot ovat jo heikentyneet, koska alueelta on otettu maa-aineksia jo aiemmin. Ottamisalueella ei ole metsä-, luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä muita luontokohteita. Näin ollen ottamisalueella ei voida katsoa olevan erikoisia luonnonesiintymiä eikä merkittäviä geologisen muodostuman tai kasvillisuuden luomia luonnon kauneusarvoja.

 

Ottamisalue on jatkoa olemassa olevalle ottoalueelle. Ottamistoiminta ei lisää aiemmasta maa-aineksen otosta aiheutunutta kaukomaiseman muutosta. Maisemakuvan muutos tapahtuu ensisijaisesti lähimaiseman muutoksena. Ottosuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä alue palautetaan metsätalouskäyttöön. Näin ollen ottamistoiminta ei turmele maisemakuvaa.

 

Toiminta sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella. Lupamääräyksissä on edellytetty, että pohjaveden ylimmän havaitun tason ja alimman ottotason väliin tulee jäädä vähintään 6 metrin paksuinen suojamaakerros. Pohjaveden laatua ja antoisuutta ei heikennetä. Näin ollen huomattavia tai laajalle ulottuvia muutoksia luonnonolosuhteissa ei tapahdu.

 

Päätöksen määräysten ja hakemuksen tietojen mukaisesti toimittaessa toiminnasta ei aiheudu

·         terveydellistä haittaa

·         muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa

·         maaperän tai pohjaveden pilaantumista

·         erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista

·         vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella

·         kohtuutonta rasitusta naapurustossa

 

Toiminnan jätehuolto täyttää ympäristönsuojelun ja jätelain vaatimukset. Päätöksessä on otettu huomioon jätelain yleinen velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä.

 

Päätöksessä on myös otettu huomioon, mitä on säädetty kaivannaisjätteiden jätehuollosta. Luvassa on asetettu ottoalueen maisemointiin liittyvä vakuus.

 

Ympäristön pilaantuminen voidaan estää annetuilla määräyksillä. Lupapäätöksessä on otettu huomioon ympäristöhaittojen ennaltaehkäiseminen ja että toimintaa harjoitetaan ottaen huomioon varovaisuus ja huolellisuus. Lisäksi lupapäätöksessä on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa ja niiden nojalla on säädetty.

 

Toiminnan tekniset ratkaisut sekä päästöjen rajoittamista ja jätteiden syntyä ehkäisevien ratkaisujen voidaan katsoa täyttävän toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön vaatimukset.

 

Päätöksessä on otettu huomioon valtioneuvoston asetus 800/2010 sekä sen muutos 314/2017, joissa on annettu ns. vähimmäisvaatimukset mm. kivenmurskaustoiminnalle.

 

Muistutuksessa ja lausunnoissa esitettyjen vaatimusten huomioon ottaminen

 

Päätöksessä on huomioitu Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto sekä Metsähallituksen hakemuksesta esittämä muistutus. Päätösratkaisussa on huomioitu myös hakijan vastine edellä esitettyihin lausuntoihin ja muistutukseen.

 

 

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

 

Tämä päätös on voimassa 31.5.2031 saakka. Mikäli toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia, on uusi lupa kuitenkin haettava tätä ennen.

 

Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava.

 

 

                                                                                      

Sovelletut oikeusohjeet

 

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3, 4a, 5, 6, 7, 10-16, 19-21, 23, 23a §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4, 6-9 §

                                                          Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5-8, 11-12, 15-17, 20, 27, 29,34, 39-44, 47a, 48-49, 52, 58, 62, 66, 83, 87, 94, 113-114, 133-134, 170, 199, 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 11-15

Jätelaki (646/2011) 8, 12-13, 15, 17, 72, 118 §

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), (314/2017)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Kuopion kaupunki, maa-aineslupia ja maisematyölupia koskeva taksa (ympäristö- ja rakennuslautakunta 28.3.2019 § 28)

Kuopion kaupunki, alueellisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (ympäristö- ja rakennuslautakunta 28.3.2019 § 27)

 

Maksut ja niiden määräytyminen

                                                         

Yhteisluvan käsittelystä ja ottosuunnitelman tarkastamisesta peritään taksan mukaisesti 7 360 €. Käsittelymaksu perustuu maa-ainestaksaan ja kivenmurskaamoa koskevan ympäristöluvan maksuun (220 + 0,0120 x 420 000) + 0,6 x 3500 = 7 360 €).

 

Vuotuisena valvontamaksuna peritään voimassaolevan taksan mukaisesti 2 100,00 €.    

                                                         

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

 

 

                                                          Valmistelija                                                               

Mikko Sokura

puh. +358 40 718 2147

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                               Ympäristöjohtaja Tanja Ahonen

 

Lautakunta hyväksyy ympäristöjohtajan esityksen.

 

 

Päätös                                              Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

Merkittiin, että varajäsen Mauri Sulku poistui kokouksesta asiakohdan käsittelyn jälkeen.

 

Merkittiin, että ympäristönsuojelusuunnittelija Timo Perätie ja ympäristötarkastaja Mikko Sokura poistuivat kokouksesta asiakohdan käsittelyn jälkeen.