Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 17.06.2021/Pykälä 39

 

 

§ 39	Asianro 3878/10.03.00.02/2021

 

 

Ympäristö- ja maa-aineslupa / Nilsiän Sora Oy / Soraloukku (297-499-17-92) ja Sorasampo (297-499-17-114)

 

 

Ympäristöjohtaja Tanja Ahonen
Alueellinen ympäristönsuojelu

 

Nilsiän Sora Oy hakee maa-aineslain 4 §:n mukaista lupaa maa-aineksen ottoon ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaista lupaa louhinnalle, murskaukselle sekä materiaaliterminaalitoiminnalle kiinteistöillä Soraloukku 297-499-19-92 ja Sorasampo 297-499-19-114. Kyseessä on toiminnassa oleva maa-ainestenottoalue, jolla on ollut toimintaa usean vuosikymmenen ajan. Toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.

 

Ottamisalueen pinta-ala on 8,9 ha ja otettavan maa-aineksen kokonaisottomäärä on 300 000 m³ktr. Lupaa haetaan 15 vuodeksi.

 

 

Luvan hakija ja toiminnanharjoittaja

 

Nilsiän Sora Oy

Valkeiskylä 50

73300 NILSIÄ

y-tunnus: 1943630-6

 

yhteyshenkilö: Antti-Jussi Keinänen, p. 040 569 2581

 

Toiminta ja sen sijainti

Soran ottotoiminta, kiviainesten louhinta ja murskaus, materiaaliterminaali: betonijätteen, pala-asfaltin ja puumateriaalin vastaanotto, varastointi ja murskaus sekä ylijäämämaiden vastaanotto välivarastoitavaksi tai loppusijoitettavaksi. 

Kuopion kaupunki, Nilsiä, tilat Soraloukku 297-499-19-92 ja Sorasampo

297-499-19-114.

 

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta 

 

 

Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa. Maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (KYHL 64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (MAL 7 §).

 

Toiminta on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 § 1 momentin sekä liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7c, 7e ja 13f perusteella.

 

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen toiminnan ympäristölupa-asiassa valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 § 1 momentin kohtien 6a, 6b ja 12 a ja b perusteella.

 

MAL 4 a §:n ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

 

 

Asian vireille tulo

Lupahakemus on jätetty ympäristö- ja rakennuslautakunnalle 13.4.2021.

 

Toimintaa koskevat muut luvat ja sopimukset

 

Nilsiän kaupungin ympäristölautakunta on 9.5.2011 myöntänyt toiminnalle maa-ainesluvan sora-aineksen ottamiseen.  Maa-aineslupa on ollut voimassa 30.5.2021 saakka. Nilsiän kaupungin ympäristölautakunnan valvontajaoston 16.6.2011 myöntämä ympäristölupa murskaus- ja asfalttiasematoiminnalle ja materiaaliterminaalitoiminnalle päättyy 31.12.2021

 

Alueen kaavoitustilanne, maankäyttö ja ympäristövaikutuksille herkät kohteet

 

Loukkukankaan maa-ainesalue sijoittuu Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 (Ympäristöministeriö vahvistanut 7.12.2011) alueelle, joka on määritetty maa-aineksen ottoalueeksi soran- ja hiekanottoa varten (EO2).

 

Maa-ainesalueella ei ole voimassaolevaa asemakaavaa, mutta alue sijoittuu Tahkovuoren osayleiskaavaan, joka on hyväksytty 1.4.2003. Tässä kaavassa alue on varattu maa-ainesten ottoalueeksi (EO). Alueelle on kaavassa merkitty muuttuva käyttötarkoitus ottotoiminnan päätyttyä urheilutoimintojen alueeksi (VU-4 alue).

 

Loukkukankaan maa-ainesalueella on ollut maa-aineksen ottotoimintaa useita vuosikymmeniä. Viimeisin alueelle myönnetty maa-aineslupa on myönnetty 300 000 m³ktr kokonaisottomäärälle ja sen voimassaolo on päättynyt 31.5.2021. Viimeisimmän luvan aikana maa-ainesalueelta on otettu yhteensä noin 83 300 m³ maa-ainesta.

 

Maa-ainesalue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle. Lähin ympäristöhallinnon luokittelema pohjavesialue on n. 1,3 km etäisyydellä maa-ainesalueesta pohjoiseen sijoittuva Reittiönharjun (0853403) veden hankintaa varten tärkeä pohjavesialue.

 

Lähin luonnonsuojelualue on Natura 2000 erityisten suojelutoimien alue Loutteisen-Kuikkasuon-Tarpisen alue. Luonnonsuojelualueeseen kuuluvat alueet sijoittuvat noin 1,5 km etäisyydelle maa-ainesalueesta itään ja etelään.

 

Lähimpään vakituiseen asuinkiinteistöön alueen pohjoispuolelle on matkaa 230 metriä ja lähimpään vapaa-ajan kiinteistöön alueen lounaispuolelle on matkaa 260 metriä. Lähin vesistö on alueen lounaispuolella noin 200 metrin etäisyydellä sijaitseva Loukkulampi.

 

Alueen ympäristön tila

       

Maa-ainesalueen puusto on merkittäviltä osin poistettu, joten alkuperäinen topografia tai kasvillisuus ei ole enää havaittavissa.

 

Maa-aines- tai ympäristöluvassa ei ole asetettu velvoitetta pohjaveden pinnan korkeuden seurantaan tai laaduntarkkailuun. Viereiselle ottoalueelle on asennettu 10.6.2009 pohjaveden havaintoputki (PVP1), josta on seurattu pohjaveden pinnan korkeutta. Havaittu pohjaveden pinnan taso alueella on vaihdellut välillä +133,50 – 135,00 m (N60).

 

Maa-ainesalue sijaitsee Varpaisjärventien (seututie 577) länsipuolella. Alueelle liikennöidään reittiä Varpaisjärventie-Tarpisentie. Maa-ainesalueen kaakkois-, luoteis- ja eteläpuolella on myös aktiivista maa-ainestenottoa.

 

Alueen toiminnasta tehdyn melumittauksen (28.5.2020) perusteella maa-ainesalueen murskaustoiminnan aiheuttama melu leviää alueen lähiasutukselle. Mittausten perusteella toiminnasta ei aiheudu Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaisten päiväajan sallittujen keskiäänitasojen ylittäviä melutasoja.

 

 

Kuvaus toiminnasta

 

Nilsiän Sora Oy hakee maa-ainesalueelle maa-aineslain mukaista lupaa maa-ainesten ottamiseksi sekä ympäristösuojelulain mukaista ympäristölupaa kalliokiven louhintaan ja kiviaineksen murskaukseen, materiaaliterminaalitoiminnalle betonijätteen, pala-asfaltin ja puumateriaalin, kuten kantojen ja oksien käsittelyyn sekä ylijäämämaiden vastaanottoon välivarastoitavaksi tai loppusijoitettavaksi alueelle. Alueelle saatetaan myös jatkossa sijoittaa asfalttiasema, mutta asema tullaan rekisteröimään ympäristönsuojelulain mukaisella rekisteröinti-ilmoituksella, josta säädetään Valtioneuvoston asetuksessa 846/2012. Alueen toimintoihin kuuluu myös mullan valmistusta.

 

Maa-ainesten otto

 

Sorasammon ja Soraloukun ottoalueella otetaan soraa, louhitaan ja murskataan kalliokiviainesta sekä kuormataan ja varastoidaan eri murskelajikkeita. Nyt ottolupaa haetaan 8,9 hehtaarin kokoiselle alueelle 300 000 m³ktr määrälle, josta varastoalueen osuus on noin 2 hehtaaria ja yli hehtaarin osuus metsää.

 

Ottoalueella on maaperässä ensin sorakerros, joka on kuitenkin poistettu lähes kokonaan ottoalueelta. Arvioitu kallion pinta on noin tasolla +151.8 (N2000), jonka jälkeen ottoa jatketaan louhinnalla ottotasoon asti. Ottamistoiminnan aikana rintauksesta mahdollisesti esiin tulevat rakennustoimintaan kelpaamattomat kerrostumat varastoidaan alueen reunoille ja käytetään alueen maisemointiin. Ottotoiminnan aikana jyrkät luiskat merkitään lippusiimoilla. Pintamaakerrokset varastoidaan alueen reunaosiin maisemointia varten. Pintamaakerrokset levitetään alueen luiskiin ja pohjalle ottotoiminnan edetessä sitä mukaa, kun se toiminnan kannalta on mahdollista. Ottotoimintaa on suoritettu alueen eteläosasta alkaen, josta toiminta myös jatkuu uuden luvan aikana.

 

Sorasammon ja Soraloukun etelä- ja itäpuolella kiinteistöillä 297-499-17-93 Loukkusalo ja 297-499-17-118 Kankaala sijaitsee Savon Kuljetus Oy:n soranottoalue. Sorasammon ja Soraloukun alueiden ottotasot on yhdistetty aiemmissa hakemuksissa Savon Kuljetuksen soranottoalueiden ottotasoihin rajalla. Suunnitelmien yhdistämistä haetaan myös jatkossa, sillä nyt haettava alin ottotaso ei ole muuttunut nykyisestä luvasta.

 

Vuosittainen ottamismäärä voi vaihdella paljonkin kulloisenkin kysynnän mukaan, mutta keskimäärin vuosittaisen ottomäärän arvioidaan olevan noin 15 000 – 25 000 m³ktr.

Alueella on erillinen tukitoiminta-alue, joka toimii samalla tankkauspaikkana. Tukitoiminta-alueen maarakenteet tiivistetään siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään. Pohja muotoillaan kaukalon muotoiseksi ja reunoiltaan keskiosaa korkeammaksi ja muovikalvon asentamisen jälkeen sen päälle laitetaan 20 cm suojahiekkaa suojauskerrokseksi.

 

Ottamistoiminnan vahingollinen vaikutus maisemaan ja ympäristökuvaan saatetaan mahdollisimman vähäiseksi. Maisemointi suoritetaan ottotoiminnan edistyessä ottamisalueen pohjois- ja länsireunoilla kaltevuuteen 1:2,5-3. Ottamisalueen eteläreunalla Loukkusalon kiinteistöllä (297-499-17-93) sijaitsevaa sora-aluetta vastaan sekä itäreunalla Kankaalan kiinteistön (297-499-17-118) sora-aluetta vastaan ottotasot liitetään toisiinsa tasolla +143.28.

 

Pohja-alueet voidaan maisemoida vasta, kun ottaminen on kokonaan loppunut, koska koko aluetta tullaan käyttämään eri murskelaatujen varastokenttänä ja murskauksen toiminta-alueena. Pintamaa varastoidaan ottoalueen reunoille, josta se levitetään sivuluiskiin siinä vaiheessa, kun ottamista ei siihen suuntaan enää jatketa. Luiskien kulmat pyöristetään maastoon luontaisesti sopiviksi. Luiskia muotoiltaessa vältetään suuria tasaisia pintoja ja käytetään mieluummin loivia kumpareita maiseman elävöittämiseksi. Alueelle voidaan tuoda puhtaita ylijäämämaita maisemointia varten. Ottotoiminnan jälkeen alue tulee toimimaan Tahkovuoren osayleiskaavan mukaisesti VU-4 alueena eli urheilutoimintojen alueena. Alueelle saa myös sijoittaa autourheilua palvelevia toimintoja. Metsän uudistuksessa käytetään luontaista uudistusta siltä osin kuin on mahdollista. Tarvittaessa alueelle tehdään taimien täydennysistutusta. Ylijääviä pintamaita voidaan käyttää hyödyksi muotoilemalla alueelle esimerkiksi kumpareita.

 

Kivenlouhimo ja kivenmurskaamo

 

Arvioitu vuosittainen ottomäärä on noin 15 000 – 25 000 m³ktr kalliokiviainesta, mutta ottomäärä voi vaihdella paljonkin kiviaineksen tarpeen mukaan. Murskausta suoritetaan alueella arviolta 1-2 kuukautta vuodessa tarpeen mukaan. Murskauslaitos tuottaa vuorokaudessa keskimäärin 3000 tonnia eri murskelajikkeita. Kerrallaan murskattavan keskimääräisen vuosituoton arvioidaan olevan noin 42 000 tn ja maksimivuosituoton noin 70 000 tn. Louhittava ja murskattava kalliokiviaines otetaan suurimmaksi osaksi Sorasammon ja Soraloukun ottoalueelta. Alueelle voidaan kuitenkin tuoda murskattavaksi vähäisiä määriä rakennustyömailta louhittavaa kalliota. Otettavasta kallioaineesta lähes kaikki otetaan louhimalla, jonka jälkeen kalliokiviaines murskataan. Louhintaa suoritetaan alueella tarvittaessa murskauksen yhteydessä arkipäivisin klo 7.00 – 21.00, kuitenkin rikotuksen ja räjäytysten tapahtuessa klo 8.00 – 18.00 välisenä aikana.

 

Louhintaa alueella suoritetaan arviolta 1-3 krt/a. Louhintajakso kestää noin 2-4 viikkoa kerrallaan. Vuosittainen louhittava määrä on noin 56 000 tn kiinteää kalliota, mutta voi vaihdella menekin mukaan. Louhintaa ja murskausta ei ole luonnonvarojen kestävän käytön ja kustannustehokkuuden periaatteilla järkevää suorittaa jos kiviainekselle ei ole menekkiä.

 

Tarvittaessa louhinnassa irronneita ylisuuria kalliolohkareita rikotetaan ennen murskausta. Sekä louhinnassa että rikotuksessa käytettävä kalusto määräytyy ulkopuolisen urakoitsijan käyttämän kaluston mukaan. Louhinnassa syntyvät, mahdolliset ylisuuret lohkareet tipahtavat räjäytettävältä seinämältä suoraan seinämän alareunan läheisyyteen. Tästä syystä rikotusta tehdään mahdollisimman lähellä louhoksen reunaa, jolloin siitä syntyvä meluhaitta on mahdollisimman pieni. Sekä louhinta että rikotus ovat luonteeltaan lyhytkestoisia toimintoja, joten niiden aiheuttamat häiriöt ovat ajallisesti varsin rajattuja.

 

Murskausaseman vuosittainen toiminta-aika on korkeintaan 70 työpäivää. Murskausta suoritetaan arkipäivisin (maanantai - perjantai) klo 7.00 -22.00. Jokaisesta murskauskerrasta ilmoitetaan kunnan ympäristöviranomaiselle viikkoa ennen toiminnan aloittamista.

 

Murskauslaitteisto ja muut tarvittavat koneet tuodaan alueelle erikseen ja ne viedään pois toimintajakson jälkeen. Aseman laitteet voivat olla alueella odottamassa uuden toimintakauden alkua. Murskattava kiviaines siirretään murskauslaitokseen kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla ja murskauksen jälkeen kiviaineslajitteet varastoidaan kasoiksi varastoalueelle tai kuljetetaan suoraan käyttökohteeseen. Murskauksen suorittaa ulkopuolinen urakoitsija. Murskaus suoritetaan joko liikkuvalla tela-alustaisella ja polttomoottorikäyttöisellä Lokotrack-tyyppisellä murskauslaitoksella tai vaihtoehtoisesti perinteisellä murskauslaitoksella johon energia otetaan polttoöljykäyttöisestä aggregaatista kaapeleilla. Murskaus tapahtuu esi- ja jälkimurskaimilla. Laitteistoon kuuluu lisäksi seuloja ja kuljettimia.

 

Murskausasema sijoitetaan kulloinkin parhaaksi katsottuun kohtaan. Murskausaseman sijoittamisessa otetaan huomioon eri materiaalilaatujen varastointi ja lastausmatkan minimointi kalliokivenottokohtaan nähden. Sijoituksessa otetaan huomioon myös etäisyys lähimpiin häiriintyviin kiinteistöihin. Murskeiden varastointipaikka määritellään murskauksen aloituksen yhteydessä lastausmatkojen mukaan mahdollisimman edulliseen kohtaan.

 

Murskausaseman eri laitteiden alla on teräksiset suoja-altaat tai tiiviistä maa-aineksesta rakennettu 0,5 metrin paksuinen tiivistetty kerros. Voiteluaineet säilytetään vaihtolavalla olevassa lukitussa teräskontissa. Akut ja muut erikoistuotteet varastoidaan asianmukaisesti. Öljynvaihdossa tarvittavat vaihtoöljyt tuodaan huoltoautolla murska-asemalle ja jäteöljyt kuljetetaan alueelta pois välittömästi öljynvaihdon jälkeen.

 

Materiaaliterminaali ja muu toiminta

 

Alueelle on haettu ja myös myönnetty ympäristölupa asfalttiasemalle, mutta asema ei ole ollut käytössä viimeisimmän luvan aikana kertaakaan. Asfalttiasemalle tehdään uuden luvan yhteydessä erillinen rekisteröinti myöhemmässä vaiheessa, jos aseman käytöllä nähdään olevan tarvetta. Toiminta asfalttiasemalla on kuitenkin vähäistä, arviolta 4-6 kertaa toiminta-aikana.

 

Lupaa haetaan myös mullantuotannolle. Multa tuotetaan alueelle tuotavasta turpeesta. Mullan tuotannon määrä on noin 12 000 m³-ktr. Maa-aines ja turve sekoitetaan keskenään ja seulotaan. Seulonnan yhteydessä seokseen lisätään tarvittaessa kalkkia. Tuotannossa käytetään lannoitteita. Tuotettua multaa välivarastoidaan alueella ennen toimitusta asiakkaille. Materiaalit kuljetetaan eteenpäin lähiseudun rakentamisen tarpeisiin.

 

Yritys toimii läheisesti alueen talonrakentamisen ja kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä ja rakentamistoimintaan liittyy aina rakennusalueiden raivaus- ja pohjanrakennustyöt. Samoin vanhojen rakennusten purkutyöt. Edellä mainituissa toiminnoissa syntyy tarve sijoittaa ja jälkikäsitellä kantoja, kaivumaita, ruokamultaa, pihojen ja teiden vanhaa asfalttia, sekä erilaista purkubetonia ja purettua tiiliainesta. Purkubetonia ja -asfalttia tulee alueelle vähäisiä määriä, alle 2000 tn vuotta kohden. Kantojen ja risujen määrä on alle 1000 t/vuosi.

 

Hakemuksen mukaisella toimintakentällä käsitellään mahdollisimman pitkälle betoni- ja tiilimateriaalit, joissa olevat harjateräkset, naulat ja muut rautarakenteet erotellaan uudelleen sulattamista varten ja betoniaines pulveroidaan esimerkiksi teiden ja pihojen rakentamisessa käytettäviin rakennekerroksiin luonnon soravarojen säästämiseksi.

 

Alueella käsitellään ja varastoidaan myös maanrakennuskohteista tulevaa purkuasfalttia ja kantoja, sekä ruokamultaa. Puhtaita kaivumaita käsitellään maa-aineksen ottoluvan mukaisesti alueen maisemointiin. Alueella ei säilytetä tai käsitellä öljyn tai kemikaalien likaamaa materiaalia.

 

Alueelle tuotavat materiaalit voidaan jakaa karkeasti neljään lohkoon/alueeseen. Varastokasat tulevat sijoittumaan ottoalueen pohjoispuolelle, jolloin syntyy meluesteitä esimerkiksi Tuominotkon tilaa vasten.

 

Alue 1: Ruokamullan varastointi ja seulonta, sekä kannot ja risut

 

Kannot ja risut haketetaan liikkuvalla hakettimella ja hake kuljetetaan haketta käyttäviin lämpökeskuksiin silloin, kun materiaalia on varastoon kertynyt murskattavaksi taloudellisesti riittävä määrä. Hakettamiskelvoton materiaali toimitetaan vaarallisiin jätteisiin, Kuusakoski Oy:lle tai Fortum

Oyj:lle.

 

Alue 2: Betonin ja tiilien varastointi ja pulverointi

 

Rakennuksilta ajetun purkubetonin ja tiilien varastointi. Murskaus / pulverointi raekokoon 0-150 mm ja rautojen erottelu magneettisella erottimella. Alueelle varastoidaan myös murskattu betonimurske, joka käytetään louhoksen pohjan tasoittamiseen ja varastokentän ja teiden rakentamiseen.

Betonimursketta käytetään myös käytöstä poistettujen alueiden maisemointiin, maksimissaan 1,5 metrin kerrospaksuudella.

 

Betonimursketta voidaan kuljettaa eri rakennuskohteisiin alueen ulkopuolelle voimassa olevien määräysten ja asetusten mukaisesti.

 

Alue 3: Sulattamoon menevä rautaromu

 

Harjateräkset ja muut betonista ja hakkeesta eroteltu teräs kuljetetaan välittömästi sulattamoon toimitettavaksi kun riittävä kuorma on eroteltu.

 

Alue 4: Purettujen teiden ja pihojen asfaltin varastointi

 

Murskauksen jälkeen käsitellään murskeet raekokoon 0-150 mm. Asfalttimursketta käytetään toimintakentän rakentamiseen ja käytöstä poistettujen sora-alueiden teiden rakenteisiin asetusten ja säännösten mukaisesti.

 

Asfalttimursketta sekoitetaan valmistettavan uuden asfaltin sekaan mikäli se laadullisesti on mahdollista.

 

Lähes kaikki alueelle tuotava rakennusten purkumateriaali tuodaan hakijan omalla kalustolla. Muiden urakoitsijoiden tai yksityisten tuomaa materiaalia, kuten kantoja ja risuja, otetaan alueelle ainoastaan luvan perusteella. Kaikki alueelle tuotava materiaali tarkistetaan tuonnin yhteydessä, jotta pilaantunutta materiaalia ei pääse alueelle. Tarkistuksen tekee yleensä hakijan oma henkilökunta, sillä alueella on tyypillisesti vähintään lastaustoimintaa ympäri vuoden.

 

Laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti alueelle ei oteta vastaan sellaista betonijätettä, josta on valmiiksi syytä epäillä haitta-ainepitoisuuksien ylittymistä. Ennen alueelle tuontia testattujen betonikuormien testaustulosten tulee olla tiedossa ja luettavissa vastaanotettavan kuorman mukana. Betonikuormat, joita ei ole testattu ennen vastaanottoa, erotetaan muista varastoitavista materiaaleista ja testataan ennen murskausta. Ympäristökelpoisuuteen liittyvät haitallisten aineiden pitoisuus- ja liukoisuustutkimukset teetetään kokoomanäytteistä alihankintana akkreditoidussa laboratoriossa. Näytteenotto on kuvattu laadunvarmistusjärjestelmässä.

 

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ja energiatehokkuus

 

Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaisu Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa. Julkaisuun on koottu taustatietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT). Maa-ainesalueella käytetään toiminnan laajuus huomioiden parasta mahdollista

tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan.

 

Murskausalan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan yleisesti pitää kaikkia raaka-aineiden kulutuksen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia ja laitteita, kuten tuotannon optimointi, pöly-, melu- ja maaperäsuojaukset, koneiden ja laitteiden säännölliset huollot ja ammattitaitoisen henkilökunnan käyttö.

 

Ilmapäästöjen määrää minimoidaan koneiden ja laitteiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Murskauslaitoksella syntyvää pölyä vähennetään tarvittaessa kastelulla. Louhinnassa ja murskauksessa pyritään käyttämään parasta ja uusinta mahdollista tekniikkaa. Kastelua voidaan tehdä lämpiminä aikoina. Kylmänä aikana voidaan tarvittaessa lisätä kotelointeja, mikäli pölyhaittaa aiheutuu.

 

 

Päästöt ja jätteet sekä niiden käsittely

                     

1. Muodostuvat kiinteät ja nestemäiset jätteet ja niiden käsittely

 

Jätteitä syntyy lähinnä murskaustoiminnan ajaksi työmaalle tuotavista, liikuteltavista toimistorakennuksesta ja sosiaalitiloista sekä koneiden ja laitteiden mahdollisista kunnossapito- ja huoltotoimenpiteistä. Sosiaalitilat ja mahdollisesti alueelle tuotava WC ovat siirreltäviä ja ne tuodaan alueelle vain murskausjaksojen ajaksi. Mikäli murskausjaksot ovat lyhyitä, alueelle ei välttämättä tuoda sosiaalitiloja tai WC:tä. Toiminnassa muodostuva yhdyskuntajäte sekä paperi ja pahvi kerätään umpinaiseen jäteastiaan ja toimitetaan Kuopion kaupungin osoittamalle jäteasemalle jatkokäsittelyä varten. Mahdollisesti syntyvät jätevedet kerätään umpisäiliöön ja toimitetaan Kuopion jätekeskukseen. Työntekijöiden käytössä olevan WC:n umpisäiliö tyhjennetään tarvittaessa jätevedenpuhdistamolle. Vaarallisia jätteitä ei säilytetä alueella, vaan ne toimitetaan urakoitsijan huoltokorjaamolle, josta ne toimitetaan määräajoin Fortum Oyj:lle.

 

 

2. Päästöt ilmaan sekä niiden käsittely ja ehkäiseminen

 

Maa-ainesalueella pölyä syntyy louhinnassa, murskauksessa, lastauksessa ja kuljetuksessa. Kiviaineksen jalostuksessa syntyvä pöly on pääosin suurijakoista, eikä leviä haitallisesti ympäristöön. Louhinnassa käytettävä porausvaunu on varustettu pölynkeruulaitteella, joka vähentää pölyn leviämistä ympäristöön. Murskaustoiminnassa syntyvää hienojakoisemman pölyn leviämistä ja syntymistä ehkäistään seuraavin toimenpitein:

 

·         Murskauslaitos sijoitetaan mahdollisimman lähelle rintausta, joka ehkäisee hienojakoisemman pölyn leviämistä ympäristöön.

·         Murskauslaitokselta tulevan jalostetun murskeen pudotuskorkeus kasaan pidetään mahdollisimman matalana, jotta murske ei kasaantuessaan pääsisi pölyämään.

·         Varastokasat sijoitetaan murskauslaitoksen lähelle ehkäisemään pölyn ja melun mahdollista leviämistä lähiympäristöön sekä alentamaan varastoinnista aiheutuvaa polttoaineenkulutusta.

 

Maa-ainesalueelle johtava tie on murskepintainen, jonka pölyämistä voidaan tarvittaessa ehkäistä kastelemalla. Mahdollinen pölynsidontaan käytettävä kasteluvesi tuodaan alueelle säiliöautolla. Ilmapäästöjen määrää minimoidaan koneiden ja laitteiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla.

 

3. Päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä niiden rajoittaminen

 

Sorasammon ja Soraloukun ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella, joten ottotoiminnalla tai käytetyillä räjähdysaineilla ei ole vaikutusta pohjaveteen. Alueella ei ole pohjaveden korkeutta mittaavaa putkea. Louhokseen tulevat sade- ja sulamisvedet johdetaan pois louhoksesta louhimalla louhoksen pohja n. 1% kallistuksella nousevaksi.

 

Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen on mahdollista sellaisten onnettomuuksien yhteydessä, joissa varastoitujen polttoainesäiliöiden, työkoneiden, seulontayksikön tai murskauslaitoksen poltto- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maahan toimintahäiriöistä, laiterikoista, tulipalosta tai ilkivallasta johtuen. Maaperän ja pohjaveden pilaantumista estetään säilyttämällä polttoaine suojarakenteellisissa säiliöissä ja siten, että murskausaseman eri laitteiden alla on teräksiset suoja-altaat tai tiiviistä maa-aineksesta rakennettu 0,5 metrin paksuinen tiivistetty kerros. Myös seulontavaunun ja murskauslaitoksen alapuolinen maa on suojattu mahdollisia poltto- ja voiteluainevuotoja varten.

 

Vuodon sattuessa alue puhdistetaan ja pilaantunut maa-aines poistetaan välittömästi ja toimitetaan asianmukaiseen ja luvanvaraiseen toimipaikkaan jatkokäsittelyä varten. Pilaantuneiden maiden toimituksista pidetään kirjaa ja siirtoasiakirjoista toimitetaan kopiot valvovalle viranomaiselle. Murskaustyön aikana mahdollisiin poltto- ja voiteluainevuotoihin on varauduttu suojaamalla maaperä, varaamalla öljynimeytysmateriaalia työkoneisiin ja murskauslaitokseen sekä huoltamalla ja tarkkailemalla työkoneiden ja laitteistojen kuntoa. Työkoneet on varustettu myös alkusammuttimilla ja jokainen työyksikkö on varustettu rajakatkaisimella, joka katkaisee virran ja sammuttaa moottorin estäen esim. laitteen vaurioitumisen mahdollisen öljyvuodon tapahtuessa sekä katkaisee öljynvirtauksen esim. katkenneesta öljyputkesta. Mahdollisista vuodoista ilmoitetaan viipymättä valvovalle viranomaiselle.

 

Alueella ei ole vesijohtoja tai viemäriä, koska soranottotoiminnassa ei käytetä vettä muuhun kuin tarvittaessa pölynsidontaan. Mahdollisesti käytettävä vesi tuodaan paikalle säiliöautolla.

 

 

4. Melu ja tärinä ja niiden rajoittaminen

 

Sorasammon ja Soraloukun ottoalueen kiviainestoiminnassa syntyy melua kiviaineksen louhinnassa, murskauksessa, lastauksessa ja kuljetuksessa.

Toiminta-alueella ympäristö ehkäisee melun leviämistä. Murskauslaitos sijaitsee alueella, jossa ympäristössä on suojana kuusi- ja mäntymetsää ja pehmeä aluskasvillisuus. Lisäksi murskauslaitos on sijoitettuna louhoksen pohjalle, jolloin louhosrinteet toimivat meluesteenä.

 

Melua voidaan vaimentaa lisäksi laitoksen koteloinnein, pienentämällä materiaalin pudotuskorkeutta, meluestein sekä varasto-, pintamaa- ja kantokasojen sijoittelulla.

 

Lähimmän asutuksen ollessa ottoalueen lähimmältä mahdolliselta reunalta 230 metriä, voi melun taso ylittyä VnP 993/1992 mukaista asumiseen käytettävän ohjearvon 55 dB reuna-alueilla. Ottoalueen ja asutuksen välissä on meluntorjuntaa varten tehtyjen varastokasojen lisäksi metsäaluetta. Lisäksi toimintaa on tarkoitus jatkaa alueen eteläosista ja louhoksen pohjalta, jolloin todellinen etäisyys murskauksen ja asutuksen välillä on suurempi sekä melun määrä pienempi.

 

Toiminnasta syntyvän melunmäärän selvittämiseksi teetettiin melumittaus, jonka suoritti Suomen GPS-mittaus toukokuussa 2020. Mittauksessa mitattiin melun määrä ottoalueella, Tuominotkon kiinteistön sekä Loukkulammen vastakkaisella rannalla. Tuominotkon alueelta saatuja arvoja on

verrattu vakituisen asutuksen raja-arvoihin ja Loukkulammen toisen puolen kiinteistöjä on verrattu vapaa-ajan asuntojen raja-arvoihin. Tehtyjen mittausten perusteella ei havaittu kuitenkaan raja-arvoja ylittävää toimintaa, jolloin toiminnan ei nähdä aiheuttavan häiriötä lähimmissä kiinteistöissä. Melumäärien ollessa pieniä voidaan myös nähdä olevan perusteltua hakea maa-aineksen lastausmahdollisuutta lauantaisin tarpeen niin vaatiessa.

 

Murskauksen aiheuttama lievä tärinä, jota ei havaita kuin murskaimen välittömässä läheisyydessä, ei Suomen ympäristökeskuksen julkaisun ”Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa” (2010) mukaan aiheuta haitallisia ympäristövaikutuksia. Työmaaliikenne aiheuttaa tärinää, mutta työmaaliikenteestä johtuvaa tärinää voidaan pienentää tekemällä kulkuväylät tasaisiksi ja kantaviksi ja rajoittamalla ajoneuvojen nopeuksia. Räjäytysten aiheuttamaa tärinää seurataan rakennuksiin asetetuilla tärinämittareilla.

 

 

Toiminnan ympäristövaikutukset ja niitä koskevat selvitykset

 

Toiminnan vaikutukset ottoalueen ympäristön ilmanlatuun arvioidaan vähäisiksi. Kallionporauksen pöly on hienojakoista ja se kerätään porausvaunun pölynkeräyslaitteistolla. Louhinnan ja lastauksen pöly on sen sijaan suurijakoista, eikä leviä haitallisesti ympäristöön. Räjäytyksen yhteydessä voi olla havaittavissa hetkellinen pölypilvi, joka laskeutuu räjäytyspaikalle. Suurin osa maa-ainesalueen hiukkaspäästöistä on halkaisijaltaan yli 10 μm hiukkasia, jotka laskeutuvat pääasiassa tuotantoalueelle.

 

Maa-ainesalue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle. Pohja- ja pintaveden sekä maaperän pilaantuminen on mahdollista sellaisten onnettomuuksien yhteydessä, joissa poltto- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maahan.

 

Melumittauksen perusteella toiminnasta ei aiheudu Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaisten päiväajan sallittujen keskiäänitasojen ylittäviä melutasoja.

 

Kalliokiven ottotoiminnassa tärinää aiheuttavat erityisesti louhintaräjäytykset. Muut louhinnan työvaiheet tai alueen murskaustoiminta voivat aiheuttaa lievää tärinää, jota ei havaita kuin toimintojen välittömässä läheisyydessä.

 

Toiminnan sekä päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailu

 

Räjäytystyöstä tehdään aina räjähdeasetuksen mukaiset ilmoitukset viranomaisille. Lisäksi kenttien räjäytys ilmoitetaan puhelimitse lähimpien talojen asukkaille ja ennen kentän räjäytystä asetuksen mukaisilla summerin äänimerkeillä.

 

Louhittaessa tehdään jokaisesta räjäytyskentästä erikseen poraus- ja panostussuunnitelmapöytäkirja kolmena kappaleena, josta yksi kappale jää Nilsiän Sora Oy:n työmaapäiväkirjaan. Pöytäkirjasta ilmenee jokaisen räjäytettävän kentän räjähdysainemäärä, kentän koko tonneina tai kiintokuutioina, ominaispanostus ja sytytyskaavio. Tarvittaessa tehdään kentän aiheuttamat tärinämittaukset yhdellä tai kahdella tärinäanturilla, joka tai jotka asetetaan lähimpien rakennusten kivijalkaan tms. kiinteään kohteeseen. Pöytäkirjaan merkitään lisäksi räjäytyshetki kellonaikoineen.

 

Murskauksen valmistuksesta pidetään työmaapäiväkirjaa. Päiväkirjaan merkitään päivittäin tuotantomäärät, laitteiden mahdolliset huoltotoimenpiteet ja poikkeukselliset tapahtumat kuten onnettomuudet. Kirjanpito on tarvittaessa valvovien viranomaisten saatavilla. Toimintajaksojen aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitetaan ympäristölautakunnalle.

 

Alue on vartioimaton, mutta syrjäisen sijainnin vuoksi alueelle ei oleteta syntyvän ilkivallan riskiä. Alueelle tahattomasti joutuneiden turvallisuuden suojaamiseksi varustetaan alue lippusiimoin ottorintausten alueelta, lisäksi varoitetaan alueesta varoituskyltein. Kasatut pintamaat ovat myös estämässä alueelle joutumista.

 

Vaaralliseksi luokitellun jätteen ja yhdyskuntajätteiden toimituksista pidetään kirjaa. Kirjanpito on tarvittaessa valvovien viranomaisten saatavilla. Päästöjä ei mitata, mutta päästöjen määrää seurataan ja ehkäistään koneiden huollolla. Pölyämistä ja tärinää seurataan toiminnan aikana aistinvaraisesti ja tarpeen tullen pölyämistä ehkäistään mursketta kastelemalla. Poikkeukselliset päästöt merkitään työmaapäiväkirjaan. Mahdollisesti syntyvien pilaantuneiden maiden toimituksista säilytetään siirtoasiakirjat ja ne toimitetaan valvovalle viranomaiselle.

 

Ympäristönsuojeluviranomaiselle toimitetaan tiedot alueelle vastaanotetusta ja poiskuljetetusta materiaalista ja määristä. Lisäksi viranomaiselle toimitetaan jätemateriaalien laatuanalyysien tulokset.

 

Maa-ainesten vuosittainen ottomäärä raportoidaan lupaviranomaiselle Maa-aineslain mukaisesti. Raportointi tehdään sähköisesti NOTTO-rekisteriin.

 

Poikkeukselliset tilanteet ja ympäristöriskit sekä niihin varautuminen

 

Onnettomuusriskiä ottotoiminnassa aiheuttavat työkoneiden vuotoriski sekä murskausaseman toimintahäiriöt ja mahdolliset tulipalot. Alueella ei synny jätevesiä.

 

Alue rajataan värillisillä huomionauhoilla jyrkkien rintausten kohdilta sekä pystytetään tarpeellinen määrä jyrkänteestä varoittavia tauluja, jotta alueelle ei joudu sivullisia tahattomasti.

 

Poltto- ja voiteluaineiden valumis- ja vuotoriskejä ehkäistään huoltamalla työkoneita säännöllisesti. Työkoneisiin varataan imeytysmateriaalia mahdollisen poltto- tai voiteluainevuodon varalle. Toimintahäiriön sattuessa työkone tai murskausasema pysäytetään, korjataan vika tai poistetaan häiriö. Samoin toimitaan asfaltin tuotannossa. Poltto- tai voiteluainevuodon sattuessa ryhdytään välittömästi torjuntatoimiin estämällä lisävuodot ja imeyttämällä vuotanut aineimeytysaineeseen tai poistamalla pilaantunut maa-aines. Pilaantunut maa-aines ja käytetty imeytysaine toimitetaan asianmukaiseen jätehuoltoyritykseen, jolla on tarvittavat luvat. Pilaantuneita maa-aineksia voidaan varastoida lyhyeksi ajaksi suojatulla maaperällä mikäli tarvittavat luvat omaavaa vastaanottokeskusta ei ole avoinna. Mahdollisista onnettomuuksista ilmoitetaan aina valvovalle viranomaiselle ja pelastuslaitokselle.

 

Suunniteltu maa-ainesalue sijaitsee taajama-asutuksesta syrjässä, minkä vuoksi alueelle ei oleteta kohdistuvan suurta ilkivallan riskiä.

 

 

Lupahakemuksen käsittely

 

Hakemuksesta on kuulutettu Kuopion kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 22.4.-31.5.2021. Hakemuksesta on tiedotettu naapurikiinteistöjä 19.4.2021 päivätyllä kirjeellä.  Asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kuopion kaupungin internetsivuilla.

 

 

Muistutukset, mielipiteet ja lausunnot

 

Hakemuksesta ei ole tullut muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kuopion kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta sekä Pohjois-Savon ELY-keskukselta.

 

Kuopion kaupungin terveydensuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan seuraavaa:

 

”Kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) mukaan kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnan etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristönsuojeluviranomaisten hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriöille alttiissa kohteissa ei ylitä valtioneuvoston päätöksessä säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

 

Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille terveydellistä haittaa eikä maaperän ja pohjaveden pilaantumista.

 

Ympäristölupaan tulee liittää lupamääräyksiä, jotka koskevat mm. päästöjä ilmaan, meluntorjuntaa, raaka-aineiden, kemikaalien ja jätteiden varastointia ja käsittelyä, toimintaa häiriö- ja onnettomuustilanteissa, toiminta-aikoja, päästöjen, ympäristövaikutusten ja toiminnan tarkkailua sekä toiminnan muutoksia tai lopettamista. Lupamääräyksissä tulee ottaa huomioon Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) ja sen muutoksen (314/2017) määräykset ja vastaaville toiminnoille viime aikoina myönnettyjen lupien lupamääräykset.”

 

                                                          Pohjois-Savon ELY-keskus ilmoitti, etteivät anna hakemuksesta lausuntoa.

 

Tehdyt tarkastukset

 

Alueella on käyty vuosittaisten valvontakäyntien yhteydessä.

 

 

Esitys                                                Ympäristö- ja rakennuslautakunta myöntää Nilsiän Sora Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kiviaineksen louhinnalle ja murskaamolle, materiaaliterminaalitoiminnalle sekä ylijäämämaiden vastaanotolle välivarastoitavaksi tai loppusijoitettavaksi tiloilla Soraloukku 297-499-19-92 ja Sorasampo 297-499-19-114.

 

Sen lisäksi, mitä lupahakemusasiakirjoissa on esitetty, toiminnassa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä:

 

 

 

 

Toimintaa koskevat yleiset määräykset

 

1.       Lupa oikeuttaa maa-ainesten ottamiseen ottamissuunnitelmassa rajatulta 8,9 ha:n ottoalueelta. Ottamismäärä on enintään 300 000 m³ktr. Louhintaa ei saa tehdä alle 300 m etäisyydellä lähimmistä asuin- tai loma-asuntokiinteistöjen asuinrakennuksista tai piha-alueista. (MAL 11 §, VnA 314/2017)

 

 

2.       Alin ottotaso on + 140,28 m (N2000). Alimman kaivutason ja ylimmän havaitun pohjavesipinnan väliin on jätettävä vähintään 2 metrin paksuinen koskematon maakerros. (MAL 11 §)

 

 

3.       Ottoalue on merkittävä maastoon niin, että alueen rajat ja alin ottotaso ovat nähtävissä koko ottamistoiminnan ajan. Alimman ottotason merkinnät tulee olla ainakin niissä paikoissa, mistä kulloinkin maa-ainesta otetaan. Oton aikana jyrkät ottorintaukset on merkittävä selvästi ja varustettava varoituskyltein. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on tarvittaessa estettävä puomilla tai vastaavalla järjestelyllä. (MAL 11 §)

 

Perustelut: Määräykset ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan kannalta. Valtioneuvoston asetuksen (314/2017) mukaisesti louhintaa ei saa tehdä alle 300 metrin etäisyydellä asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen. Ottamisalueen merkintävaatimuksella varmistetaan, että ottotoiminta pysyy suunnitelluissa rajoissa. Lisäksi merkintä helpottaa ottamistoiminnan valvontaa ja seurantaa. Jyrkät rintaukset on merkittävä kunnolla maastossa liikkuvien turvallisuuden vuoksi.

 

 

4.       Kallion porausta voi alueella tehdä ma-pe klo 8.00-18.00, louheen rikotusta ma-pe klo 8.00-18.00, räjäytyksiä ma-pe klo 8.00-18.00 ja murskausta ma-pe klo 7.00-22.00. Valmiiden kiviainesten kuormaamista ja kuljetusta ma-pe klo 6.00-22.00 ja vain poikkeuksellisista syistä viikonloppuisin. Viikonloppuisin tehtävistä kuljetuksista tulee ilmoittaa etukäteen Kuopion alueellisille ympäristönsuojelupalveluille. (YsL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)

 

Perustelut: Määräyksessä on vahvistettu eri toiminnoille sallitut viikoittaiset toimintatunnit. Toiminta-aikoja on rajattu Valtioneuvoston asetuksen mukaisiksi.

 

 

5.       Toiminnanharjoittajan tulee seurata aktiivisesti toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käyttökelpoisten käytäntöjen sekä energiatehokkuuden kehittymistä. Toiminnassa tulee mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää ja soveltaa tällaisia tekniikoita ja käytäntöjä.

Toiminta tulee suunnitella niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja että syntyvät jätteet hyödynnetään mahdollisimman suurelta osin.

(YsL 6, 7 ja 8 §, JL 8 §)

Perustelu: Ympäristönsuojelulaki edellyttää, että toiminnassa sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käyttökelpoisia käytäntöjä. Toiminnassa tulee lisäksi pyrkiä mahdollisimman hyvään energiatehokkuuteen. Jätelaki puolestaan edellyttää, että ehkäistään jätteiden syntyä ja jätteet hyödynnetään tehokkaasti aineena tai energiana.

 

 

6.       Maa-ainesalueelle vastaanotettavien ja välivarastoitavien tai loppusijoitettavien ylijäämämaiden tulee olla puhtaita. (YsL 52 §)

 

Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että alueelle tuotavat ylijäämämaat eivät aiheuta maaperän pilaantumista.  

 

 

Materiaaliterminaalin toimintaa koskevat määräykset

 

 

7.       Materiaaliterminaalissa saa tarkoitusta varten tasatulla ja tiivistetyllä alueella varastoida ja murskata kierrätysmateriaaleja (17 01 01 betoni, 17 02 01 puujäte ja 17 03 02 asfaltti) yhteensä enintään 3 000 tonnia vuodessa. Murskauspaikka on sijoitettava niin, että alueella olevat varastokasat toimivat meluesteinä lähimmän asutukset suuntaan.

(YsL 58 §)

 

Perustelu: Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Käsiteltävät jätteet ja niiden määrä on luvassa hyväksytty hakemuksen mukaisena.

 

 

8.       Betonimurskeen ja muiden purkukohteista tulevien jätelajien joukossa ei saa olla vaarallisia jätteitä, kuten asbestia tai vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia saumausmassoja tai eristeitä. Öljyyntynyttä tai muuten likaantunutta betonia, puuta ja asfalttia ei saa käsitellä tai varastoida. Vastaanotettavan kierrätysmateriaalin laatu on tarkistettava vastaanotettaessa. Mahdollisista riskikohteista tulevan betoni-, puu- ja tiilijätteen puhtaus tulee tarkistaa analyysein.

(YsL 58 §)

 

Perustelu: Määräyksellä kierrätysmateriaalin puhtaudesta varmistetaan tuotettavan murskeen hyötykäyttökelpoisuus.

 

 

9.       Luvan saajan on nimettävä materiaaliterminaalin toiminnasta vastaava hoitaja. Hänen ja hänen sijaisensa nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

(JL 141 §)

 

Perustelu: Jätelain 141 §:n mukaan jätteenkäsittelylaitoksen tai –paikan toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Valvonnallisista syistä vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaisille.

 

 

 

Valumavesien käsittely

 

 

10.    Mikäli louhinta-alueelle kertyy valumavesiä tai louhinta-alueelta syntyy pintavaluntaa, tulee valumavedet koota yhteen ja käsitellä riittävän suuressa selkeytysaltaassa ennen maastoon tai ojaan johtamista. Selkeytysaltaat on tyhjennettävä säännöllisesti ja riittävän usein kertyvästä kiintoaineesta.

(YsL 7 ja 52 §)

 

Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että louhinta-alueen valumavedet eivät lammikoidu louhokseen ja että ne riittävästi esikäsiteltyinä johdetaan hallitusti maastoon.

 

 

Päästöt ilmaan ja meluntorjunta

 

 

11.    Pöly- ja melupäästöjen ja melun leviämisen vähentämiseksi tulee toiminnassa toteuttaa mahdollisuuksien mukaan ainakin seuraavia toimia:

 

−         Murskaimen meluavimmat ja pölyävimmät osat tulee olla koteloitu ja varustettu pölynerotuslaitteistolla.

−         Säätämällä kiviaineksen putouskorkeus mahdollisimman pieneksi.

−         Kiinnittämällä murskauslaitoksen kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat.

−         Kastelemalla pölyävimpiä kohteita, kuten murskaimia ja kuljettimia.

−         Murskauslaitos ja aggregaatti tulee sijoittaa alueelle mahdollisimman alas ympäristöön nähden ja siten, että ottoalueen seinämät toimivat meluesteenä.

−         Tuote- ja raaka-ainekasat sekä ottoalueen pintamaat tulee sijoittaa siten, että ne toimivat melu- ja pölyesteinä lähimpään asutukseen päin.

 

Melupäästöjä ja pölyämistä tulee ehkäistä aina, kun murskauslaitos on toiminnassa.

Kiviainesten varastointi ja käsittely sekä alueet, joilla työkoneet ja kuljetuskalusto liikkuvat, tulee hoitaa niin, että pölyäminen estyy. Alueita on tarvittaessa kasteltava.

(YsL 7 ja 52 §)

 

Perustelu: Melu ja pöly ovat murskauslaitoksen ja siihen liittyvien toimintojen tärkeimmät päästöt. Toiminnassa tulee ehkäistä melu- ja pölypäästöjä mahdollisimman tehokkaasti ottaen kuitenkin huomioon, että kaikki määräyksessä mainitut ratkaisut eivät ole välttämättä teknis-taloudellisesti mahdollisia kaikilla murskaimilla. Melu- ja pölypäästöjä on kuitenkin torjuttava aina jollakin mainituista ratkaisuista.

Kiviaineksen varastoinnista ja käsittelystä sekä työkoneiden ja ajoneuvojen liikkumisesta alueella voi erityisesti kuivina kausina aiheutua pölyämistä. Myös tällaisesta hajakuormituksesta aiheutuvia pölypäästöjä on torjuttava.

 

 

12.    Toiminnasta yhdessä alueella olevien muiden toimintojen kanssa aiheutuva hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) pitoisuus asuin- ja loma-asuntokiinteistöillä ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksen 79/2017 4 §:n mukaisia ilmanlaadun raja-arvoja.

 

Tarvittaessa toiminnan vaikutus alueen ilmanlaatuun on osoitettava mittauksin. Ilmanlaatumittaukset tulee tehdä edustavissa olosuhteissa. Mittauksia koskeva suunnitelma tulee esittää Kuopion kaupungin alueellisten ympäristönsuojelupalveluiden hyväksyttäväksi ennen mittausten tekemistä. 

(YsL 6, 7 ja 52 §, VnA 480/1996, VnA 79/2017)

 

Perustelu: Määräyksessä on annettu raja-arvot toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuudelle. Toiminnan keskeisin vaikutus ilmanlaatuun on vaikutus pölypitoisuuksiin. Hengitettävien hiukkasten raja-arvot pohjautuvat valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (79/2017). Raja-arvot on annettu nimenomaan terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

 

Määräys on annettu siten, että ilmanlaadun arvioinnissa otetaan huomioon myös muut alueen päästölähteet, kuten tieliikenne.

 

Ilmanlaatumittaukset paikalla voivat olla tarpeen erityisesti, jos toiminnan aiheuttamasta pölystä valitetaan tai jos valvonnan yhteydessä toiminnasta todetaan aiheutuvan merkittävää pölyhaittaa ottoalueen ulkopuolelle.

 

13.    Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.

(YsL 52 §, VnA 413/2014)

 

Perustelu: Lupamääräyksellä estetään rikkidioksidipäästöistä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva rajoitus on annettu valtioneuvoston asetuksen 413/2014 mukaisena.

 

 

14.    Toiminnasta ja toiminta-alueelle suuntautuvasta liikenteestä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa aiheutuva päiväaikainen (klo 7-22) A-painotettu keskiäänitaso (L_eq) ei saa ylittää seuraavia arvoja

 

                                                                                                                    klo 7-22               klo 22-7

 

ympäröivien asuinkiinteistöjen   55 dB                   50 dB

piha-alueet

ympäröivien loma-asuntojen       45 dB                   40 dB

piha-alueet

 

 

Tarvittaessa toiminnan vaikutus alueen ympäristön melutilanteeseen on osoitettava mittauksin. Melumittaukset tulee tehdä edustavissa olosuhteissa. Mittauksia koskeva suunnitelma tulee esittää Kuopion kaupungin alueellisten ympäristönsuojelupalveluiden hyväksyttäväksi ennen mittausten tekemistä.

 

Mikäli mittaustulosten perusteella melun todetaan altistuvassa kohteessa olevan impulssimaista tai kapeakaistaista, tulee mittaustuloksiin lisätä 5 dB, ennen niiden vertaamista em. raja-arvoihin.

(YsL 52 §, VnP 993/1992)

 

Perustelu: Lupamääräyksessä on annettu raja-arvot melutasolle, joka toiminnasta yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa saa aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa ympäröivälle asutukselle tai loma-asutukselle. Mahdollisten melumittausten tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon melun mahdollinen impulssimaisuus tai kapeakaistaisuus ennen tulosten vertaamista määräyksen mukaisiin raja-arvoihin.

 

Tärinäntorjunta

 

15.    Räjäytystyöt on suunniteltava ja toteutettava niin, että tärinä ei aiheuta asuin- ja loma-asuntokiinteistöillä riskiä kiinteistöillä sijaitseville rakennuksille ja rakenteille eikä haittaa kiinteistöjen asukkaille. Räjäytystöiden aiheuttamaa tärinän heilahdusarvoa on mitattava vuosittain lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus tärinämittauksista.

(YsL 6, 52 ja 62 §)

 

 

Perustelu: Määräyksellä pyritään estämään tärinästä kiinteistöille aiheutuvat haitat, mutta myös tärinästä ihmisille aiheutuvia haittoja. Räjäytystöitä koskevat myös muut säädökset, joilla turvataan se, että tärinän aiheuttamat haitat estetään. Tällaisia säädöksiä ovat valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatöiden järjestysohjeista (410/1986) sekä työministeriön päätös räjäytys- ja louhintatöitä koskeviksi turvallisuusmääräyksiksi (495/1993) ja sen nojalla sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamat turvallisuusmääräykset. Tärinämittaukset ovat tarpeen mahdollisten tärinähaittojen todentamiseksi. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa taho, jolla on niihin riittävät edellytykset.

 

Kemikaalien ja jätteiden varastointi ja käsittely

 

16.     Murskauslaitoksen tarvitsema polttoöljy ja työkoneiden polttoaineet tulee varastoida hyväkuntoisissa 2-vaippasäiliöissä tai suljetulla vuotoaltaalla varustetuissa 1-vaippasäiliöissä. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja lukittavilla sulkuventtiileillä.  

(YsL  7, 16, 17, 52 ja 66 §)

 

Perustelu: Lupamääräyksellä varmistetaan, että polttoaineet varastoidaan turvallisesti säiliöissä, joissa on vuotoaltaat onnettomuustapauksien varalta.

 

17.     Työkoneiden tankkaus sekä tilapäiset huoltotyöt tulee tehdä siten, että maaperään ei joudu öljyjä tai muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelypaikkojen maaperä tulee olla suojattu öljyhiilivetyjen ja kemikaalien vaikutusta kestävällä materiaalilla, esimerkiksi HDPE-muovikalvolla ja sen päälle levitettävällä 30 cm:n suojamaakerroksella. Maaperäsuojauksen reunat tulee olla korotetut niin, että alueelta öljy- yms. vuodot voidaan onnettomuustilanteissa kerätä hallitusti talteen. Tankkauspaikalla maaperäsuojauksen tulee olla niin laaja, että se kattaa myös tankattavan työkoneen alan.

 

Maaperäsuojauksen kunto tulee tarkistaa päivittäin ja se on kunnostettava välittömästi, kun vaurioita havaitaan.

 

Koneiden tilapäisiä huoltotöitä varten paikalla tulee lisäksi olla suoja- ja imeytysmattoja maaperän suojaamista varten.

(YsL 7, 16, 17, 52 ja 66 §, VnA 800/2010)

 

Perustelu: Usein suurimmat riskit sille, että maaperään joutuu öljyjä, liittyvät polttoaineiden tankkauksiin ja työkoneiden huoltopaikkoihin. Näiden alueiden maaperä tulee suojata riittävästi niin, että mahdolliset öljypäästöt eivät pääse suoraan maaperään. Suojaus on tarpeen tehdä myös muille alueille, joilla varastoidaan öljytuotteita esim. työkoneissa.

 

 

18.     Vaaralliset jätteet sekä muut terveydelle tai ympäristölle vaaralliset kemikaalit tulee varastoida tiivispohjaisessa, reunakorokkeella varustetussa, katetussa varastossa tai vastaavalla tavalla siten, että jätteitä tai kemikaaleja ei pääse maaperään tai pinta- tai pohjaveteen.

(YsL  7, 16, 17 ja 58 §, JL 13 §)

 

Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että vaarallisista jätteistä ja muista vaarallisista kemikaaleista ei aiheudu haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle.

 

Kaivannaisjätteiden jätehuolto

 

19.    Toiminnassa on noudatettava esitettyä kaivannaisjätteitä koskevaa jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelma on tarkistettava 5 vuoden välein, ensimmäisen kerran 31.7.2026. Tarkistettu suunnitelma tulee toimittaa Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille.

(YsL 52 ja 112-114 §, MAL 16b § ja VnA 190/2013)

 

Perustelu: Kaivannaisjätteitä koskevassa jätehuoltosuunnitelmassa on sitovasti esitetty toiminnassa muodostuvien pintamaiden ja kantojen varastointi ja käsittely. Suunnitelma on hyväksytty osana ympäristölupahakemusta. Kaivannaisjätteiden käsittelylle ei ole tarpeen asettaa muita määräyksiä. Toimittaessa suunnitelman mukaisesti kaivannaisjätteistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

 

Toiminnan tarkkailu, häiriö- ja onnettomuustilanteet

 

20.    Louhosalueella muodostuvien ja selkeytysaltaassa käsiteltyjen maastoon tai ojaan johdettavien valumavesien laatua tulee tarkkailla vuosittain näytteenotoin.

(YsL 7 ja 52 §)

 

Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että alueelta maastoon tai ojaan johdettavat valumavedet eivät aiheuta haittaa ympäristölle.

 

 

21.    Pölynpoistolaitteistojen, kastelujärjestelmien tai pölykotelointien rikkoutuessa tai muun päästöjä merkittävästi lisäävän tilanteen sattuessa toiminta on keskeytettävä, kunnes häiriöt ja viat on saatu korjattua.

(YsL 7, 15 ja 52 §)

 

Perustelu: Häiriötilanteissa päästöt ympäristöön ovat usein huomattavan suuria ja ne voivat tällöin aiheuttaa välitöntä ympäristön pilaantumista ja terveyshaittaa. Tämän vuoksi tällaisissa häiriötilanteissa toiminta on keskeytettävä. 

 

 

22.    Onnettomuuksista ja häiriötilanteista, joissa ympäristöön pääsee poikkeuksellisen paljon tai poikkeuksellisia päästöjä, jätteitä tai aineita tai aiheutuu muita ympäristövaikutuksia, on ilmoitettava viipymättä Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille. Öljyvahingoista tulee lisäksi ilmoittaa Pohjois-Savon pelastuslaitokselle sekä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

 

Laitoksella on oltava alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalustoa sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa.

 

Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka nimi tulee esittää Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille ennen toiminnan aloittamista.

(YsL 7, 15, 52 ja 123 §, VnA 800/2010)

 

Perustelu: Poikkeuksellisissa tilanteissa on tarpeen arvioida välittömästi mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet.

 

 

23.    Toiminnasta, päästöistä, jätteistä ja käyttötarkkailusta tulee pitää kirjaa, joka tulee pyydettäessä esittää Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille.

 

Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille tulee esittää vuosittain helmikuun loppuun mennessä seuraavat tiedot edellisen vuoden toiminnasta:

 

−         toiminta alueella (laitoksen päivittäiset toiminta-ajat, tuotantomäärät jne.)

−         polttoaineiden kulutus

−         muodostuneet jätteet

−         yhteenveto tarkkailutiedoista

−         selvitys poikkeuksellisia päästöjä tai jätteitä aiheuttaneista tilanteista ja niiden syyt ja kesto

−         pölynpoistolaitteiden huollot

−         yhteenveto materiaaliterminaalin toiminnasta

−         selvitys toteutetuista ympäristönsuojelutoimista.

(YsL 62 ja JL 118-120 §)

 

Perustelu: Lupamääräys on tarpeen valvonnan kannalta. Tietojen avulla valvontaviranomainen voi osaltaan vakuuttua, että toimintaa on luvan ja lupahakemuksen mukaisesti.

 

Toiminnan muutokset tai lopettaminen

 

24.    Toiminnan pysyvästä lopettamisesta tai pitkäaikaisesta keskeytyksestä tai olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille.

(YsL 170 §)

 

Perustelu: Määräys on tarpeen toiminnan valvonnan kannalta.

 

 

25.    Lopetettaessa toiminta tulee Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille esittää selvitys niistä ympäristönsuojelutoimista, joita alueella tehdään.

(YsL 52, 94)

 

Perustelu: Toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Määräyksellä voidaan varmistua mm., että alueelle ei jää toiminnasta peräisin olevia jätteitä, eikä toiminta ole aiheuttanut maaperän pilaantumista ja että kaivannaisjätteet on käsitelty tai poistettu paikalta asianmukaisesti.

 

Vakuus

 

 

26.    Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi on luvansaajan toimitettava 34 750 euron vakuus. Vakuuden on oltava voimassa 30.11.2036 saakka (4 kuukautta yli luvan voimassaoloajan). Vakuus palautetaan, kun alue on saatettu lupamääräysten mukaiseen kuntoon ja tämä on todettu valvovan viranomaisen toimittamassa loppukatselmuksessa. (MAL 12 §)

 

Perustelu: Vakuudella varmistetaan, että lupamääräysten mukaiset jälkihoitotoimenpiteet tulee suoritettua.

 

 

27.    Luvansaajan on lisäksi toimitettava 5 000 euron vakuus ennen materiaaliterminaalin toiminnan aloittamista. Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrää.

(YsL 59-61 §)

 

Perustelu: Ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Nilsiän Sora Oy:n toimintaa varten määrätty 5 000 euron suuruinen vakuus on riittävä toiminnasta mahdollisesti aiheutuvan jätehuollon turvaamiseksi.

 

 

 

Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut lupapäätökselle

 

Ottamisalueen maisemalliset ja geologiset arvot ovat jo heikentyneet, koska alueelta on otettu maa-aineksia jo aiemmin. Ottamisalueella ei ole metsä-, luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä muita luontokohteita. Näin ollen ottamisalueella ei voida katsoa olevan erikoisia luonnonesiintymiä eikä merkittäviä geologisen muodostuman tai kasvillisuuden luomia luonnon kauneusarvoja.

 

Ottamisalue on jatkoa olemassa olevalle louhinta-alueelle. Ottamistoiminta ei lisää aiemmasta maa-aineksen otosta aiheutunutta kaukomaiseman muutosta. Maisemakuvan muutos tapahtuu ensisijaisesti lähimaiseman muutoksena. Jälkihoitotoimenpitein alue palautuu metsätalouskäyttöön. Näin ollen ottamistoiminta ei turmele maisemakuvaa.

 

Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lupamääräyksissä on edellytetty, että pohjaveden ylimmän havaitun tason ja alimman ottotason väliin tulee jäädä vähintään 2 metrin paksuinen suojamaakerros. Pohjaveden laatua ja antoisuutta ei heikennetä. Näin ollen huomattavia tai laajalle ulottuvia muutoksia luonnonolosuhteissa ei tapahdu.

 

Päätöksen määräysten ja hakemuksen tietojen mukaisesti toimittaessa toiminnasta ei aiheudu

 

−         terveydellistä haittaa

−         muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa

−          maaperän tai pohjaveden pilaantumista

−         erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista

−         vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella

−         kohtuutonta rasitusta naapurustossa.

 

Toiminnan jätehuolto täyttää ympäristönsuojelun ja jätteiden hyötykäytön vaatimukset. Päätöksessä on otettu huomioon jätelain vaatimus jätteiden synnyn ehkäisemisestä. Materiaaliterminaalin toiminta edistää jätteiden hyödyntämistä materiaalina.

 

Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelytoiminnanharjoittelijalle on toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen määrätty riittävä vakuus.

 

Jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä on toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus.

 

Päätöksessä on myös otettu huomioon, mitä on säädetty kaivannaisjätteiden jätehuollosta.

 

Toiminnan sijoituspaikalla ei ole asemakaavaa. Toiminta on alueen yleiskaavan mukaista. Lupa voidaan tästä syystä myöntää hakijan esityksen mukaisesti 15 vuoden ajaksi.

 

Ympäristön pilaantuminen voidaan estää annetuilla määräyksillä. Lupapäätöksessä on otettu huomioon ympäristöhaittojen ennaltaehkäiseminen ja että toimintaa harjoitetaan ottaen huomioon varovaisuus ja huolellisuus. Lisäksi lupapäätöksessä on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa ja vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa ja niiden nojalla on säädetty.

 

Toiminnan tekniset ratkaisut sekä päästöjen rajoittamista ja jätteiden syntyä ehkäisevät ratkaisut täyttävän toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön vaatimukset. Päätöksessä on otettu huomion kivenmurskaamoja koskevan valtioneuvoston asetuksen 800/2010 ja sen muutoksen 314/2017 vaatimukset.

 

Hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti toimittaessa toiminnasta ei aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

 

 

Muistutuksissa, mielipiteissä ja lausunnossa esitettyjen vaatimusten huomioon ottaminen

 

Päätöksessä on huomioitu Kuopion kaupungin terveydensuojeluviranomaisen antama lausunto.

 

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

 

Tämä päätös on voimassa 31.7.2036 saakka. Mikäli toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia, on uusi lupa kuitenkin haettava tätä ennen.

 

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava.

 

Lupa raukeaa, jos toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta tai toiminta on ollut keskeytyneenä yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta tai toiminnanharjoittaja ilmoittaa, ettei toimintaa aloiteta tai toiminta on keskeytetty pysyvästi.

 

 

Sovelletut säännökset

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014 YsL) 6-8, 11-12, 15-17, 20, 27, 34, 39-44, 48-49, 52, 58, 62, 66, 83, 94,113-114, 170, 199 ja 205 §

Jätelaki (646/2011 JL)  8, 13 ja 118 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 11, 12, 13, 14, 15 ja 18 §
Valtioneuvoston asetus (VnA) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) ja (314/2017)

Valtioneuvoston päätös (VnP) melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus (VnA) ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston asetus (VnA) raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (413/2014)

Valtioneuvoston asetus (VnA) kaivannaisjätteistä (190/2013)

Kuopion kaupunki, maa-aineslupia ja maisematyölupia koskeva taksa (ympäristö- ja rakennuslautakunta 28.3.2019 § 28)

Kuopion kaupunki, alueellisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (ympäristö- ja rakennuslautakunta 28.3.2019 § 27)

 

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

 

Yhteisluvan käsittelystä ja ottosuunnitelman tarkastamisesta peritään taksan mukaisesti 6 280 €. Käsittelymaksu perustuu maa-ainestaksaan ja kivenlouhintaa ja -murskaamoa koskevan ympäristöluvan maksuun (220 + 0,0120 x 300 000 + 0,6 x 4100 = 6 280 €).

 

Vuotuisena valvontamaksuna peritään voimassaolevan taksan mukaisesti 1 600,00 €.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle päätöksen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti.

 

Viiteaineisto

*

3878/2021 Nilsiän Sora Oy sijaintikartta

 

 

                                                          Valmistelija                                                               

Mikko Sokura

puh. +358 40 718 2147

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                               Ympäristöjohtaja Tanja Ahonen

 

Lautakunta hyväksyy ympäristöjohtajan esityksen.

 

 

Päätös                                              Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.