Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 13.09.2021/Pykälä 39

 

 

§ 39	Asianro 6651/00.04.00/2021

 

 

Lausuntopyyntö / Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2022 - 2029

 

 

Va. kaupunkisuunnittelujohtaja Ari Räsänen
KT-suunnittelu

 

 

                                                          Väylävirasto pyytää lausuntoja luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2022-2029.Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12 –suunnitelman, toimeenpanoa. Vuosien 2022-2029 investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista.

 

Investointiohjelmaa hyödynnetään mm. talousarvioesityksen valmistelussa. Investointiohjelma sisältää isoja kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Jo päätetyt kehittämishankkeet sekä osa perusväylänpidon toimenpiteistä eivät sisälly investointiohjelmaan.

 

Kuopion kaupunki antaa lausunnon Väyläviraston esittämien kysymysten pohjalta seuraavasti:

 

1 Onko investointiohjelmassa kuvattu ymmärrettävästi sen valmisteluperiaatteet?

 

Valmistelun periaatteet on kuvattu ymmärrettävästi.

 

2 Investointiohjelman laatimista ovat ohjanneet Liikenne 12 –suunnitelman lähtökohdat, tavoitteet, strategiset linjaukset ja toimenpiteet. Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin? Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?

 

Ohjelmaan listattujen hankkeiden yksityiskohtaiset perustelut ja vaikutusten kuvaukset ovat osin melko suppeita. Tarkasteltujen hankkeiden priorisointi tulee perustella selkeästi ja läpinäkyvästi. Investointiohjelman luonnoksesta on vaikea päätellä, miksi juuri valitut hankkeet on sisällytetty ohjelmaan, sillä monien ohjelmaan sisällytettyjen hankkeiden perustelut ovat vastaavia kuin ohjelman ulkopuolelle jääneiden hankkeiden perustelut.

 

Investointiohjelman tärkeäksi perustaksi on mainittu liikenneverkon strateginen tilannekuva, minkä perustelut puolestaan ovat osin epäselvät. Monet perusteluista liittyvät liikennemäärään tai siitä johtuviin seikkoihin (ruuhkautuneisuus, onnettomuusmäärät). Tästä syystä alempien liikennemäärien väylille sijoittuvat hankkeet jäävät vähemmälle huomiolle sekä pienemmille hyötykustannus-suhteille, vaikka olisivatkin alueiden elinkeinoelämän tai liikenneturvallisuuden kannalta hyvinkin merkityksellisiä. Investointiohjelman luonnoksessa esitetyt toimenpiteet edistävät jo pitkään jatkunutta kehitystä, jossa investoinnit suuntautuvat kasvukolmion vaikutuspiiriin sekä läntiseen Suomeen. Investointiohjelman vaikutusten arvioinnissa on luovuttava merkittäviltä osin liikennemäärään perustuvan hyötykustannus-suhteen korostamisesta. Vaikuttavuutta on tarkasteltava laajemmin aluekehityksen, koko Suomen voimavarojen hyötykäytön sekä saavutettavuuden näkökulmista. Kuopion kaupunki huomauttaa, että liikenneinvestoineilla on ensiarvoinen merkitys esimerkiksi tavoiteltaessa laajempaa – maakunnan kattavaa – työssäkäyntialuetta.

 

Hankkeiden priorisoinnissa on painotettu liikaa suunnittelu- ja päätöksentekovalmiutta, mikä on merkittävä peruste vain lähivuosien hankkeiden osalta. Erityisesti ohjelman jälkipuoliskon hankepriorisoinnin tulee pohjautua strategiseen merkittävyyteen ja laajaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Useimmat tarpeellisiksi arvioidut hankkeet on mahdollista saattaa toteutusvalmiiksi 5 vuoden aikajänteellä. Koko Suomen liikenneverkkojen tasapuolisen kehittämisen näkökulmasta on kestämätöntä, että vaikuttavuudeltaan keskinkertaisen hankkeet on nimetty investointiohjelmaan vain sen vuoksi, että niiden suunnitelma-valmius on hyvä.

 

3 Onko mielestänne ohjelmaa mahdollista muuttaa Liikenne 12 –suunnitelman talousraamin puitteissa siten, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet toteutuisivat paremmin ja kokonaisvaikutusten arvioinnin mukaan tulos olisi parempi? Miten muut-taisitte ohjelmaa ja miten perustelette paremmat vaikutukset?

 

Investointiohjelman luonnoksesta käy hyvin selville Liikenne 12-suunnitelman rahoitusraamin vähäisyys suhteessa väyläverkon tarpeisiin. Väylärahoituksen riittämättömyys onkin suurin Liikenne 12 -suunnitelman saavutettavuus- ja tehokkuustavoitteiden toteutumisen este. Valtion talousarvioon tulee varata riittävät määrärahat, joilla pystytään kehittämään väyläverkkoja tasapuolisesti eri alueilla ja huolehtimaan niiden kunnossapidosta.

 

Tasapuolisen liikenneinfran kehittäminen koko Suomeen ei näy investointiohjelman luonnoksessa. Itä-Suomen alueiden kehittämisen ja elinkeinoelämän vireänä pitämisen edellytyksenä on, että alueiden saavutettavuutta parannetaan merkittävästi, minkä tulee näkyä myös investointiohjelmassa. Ratakapasiteetin parantaminen Savonradalla on Kuopion ja koko itäisen Suomen elinkeinoelämän kuljetuksien kannalta erittäin tärkeää. Savonradan kehittäminen ja matka-ajan lyhentäminen Kuopiosta Helsinkiin tulee sisällyttää investointiohjelman tarkasteluihin, sillä esitetty 10 miljoonaan rahoitus ei kata edes Savonradan korjausvelkaa. Valtion tulee varautua omassa budjetissaan kehittämään Savonradan nopeuttamista samalle tasolle kuin se on kehittänyt läntisen Suomen vastaavaa rataa, johon ollaan satsaamassa myös seuraavalla 8-vuotiskaudella verrattain merkittäviä osuuksia valtion ratojen kehittämiseen varatuista rahoista. Savonradan kehittäminen vahvistaa myös suunnitteilla olevan Itä-Suomen logistiikkakeskuksen (yhdistettyjen kuljetusten terminaali) toimintaedellytyksiä. Virkkeen sanajärjestystä voisi muuttaa esim. Kuopion mielestä valtion tulee aktiivisesti edistää Itä-Suomen logistiikkakeskuksen toteutumista. Toteutuessaan logistiikkakeskus tehostaisi elinkeinoelämän kuljetusketjuja.

 

Savonradan nopeuttamistoimien lisäksi Kuopion kaupunki vaatii, että valtio varaa rahoituksen Kuopion ratapihojen (henkilö- ja tavararatapihat) saneerauksen loppuunsaattamiselle. Tämä tulee kustannustehokkuuden sekä rakentamisesta aiheutuvien häiriöiden minimoimiseksi toteuttaa sujuvasti ensivaiheen toteuttamisen jälkeen. Rahoitusta tulee varata siinä määrin, että se mahdollistaa tarveselvityksessä esitetyn vaihtoehdon kolme mukaisen (pidemmät tavarajunat mahdollistaen) toteuttamisen. On kestämätön tilanne, jos Kuopion ratapihojen korjaus jää puolitiehen, sillä kaupunki ja yksityiset sijoittajat ovat investoineet ja tulevat vielä tulevina vuosina satsaamaan huomattavan suuria summia alueen infrarakenteisiin sekä maankäytön kehittämiseen. Ratapihakokonaisuuden loppuun saattaminen kerralla on myös valtion näkökulmasta edullisempi ratkaisu kuin hankkeen pilkkominen.

 

Kuopion kaupunki on erittäin huolestunut siitä, ettei Vt5:n Leppävirran ja Kuopion välinen tieosuus ole valtion tieverkon kehittämisen listalla seuraavaan kahdeksaan vuoteen. Seudulla vireillä olevat investoinnit edellyttävät, että tieosuus parannetaan tiesuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden mukaiseksi. Hanke on koko Kuopion seudun elinkeinoelämän vireänä säilymiselle ja kehittämiselle erittäin tärkeä niin kuljetuksien kuin henkilöstön liikkuvuudenkin näkökulmista.

 

Kuopion kaupunki edellyttää, että maanteitä koskevaan hankekokonaisuuteen sisällytetään myös seuraavat seudun elinvoimaisuutta ja saavutettavuutta edistävät hankkeet:

 

−         Vt5 Siilinjärven ja Pöljän välinen tieosuus

−         Vt9 Riistaveden taajaman ohitus; tieosuudella Kivisillansalmen silta, jonka osalta on vaarana, että tielle joudutaan asettamaan painorajoitus, millä olisi merkittävästi heikentävä vaikutus alueen elinkeinoelämän kuljetuksiin.

−         Vt9 Kuopio – Jyväskylä

−         Vt9 Toivalan kohta

Edellä mainittujen lisäksi valtion tulee varautua riittävällä rahoituksella kustannustehokkaiden, valtion tieverkolle sijoittuvien liikenneturvallisuus-, jalankulku- ja pyöräily- sekä joukkoliikenneinfran kehittämishankkeisiin. Seudulle laadituissa liikenneturvallisuussuunnitelmissa sekä viisaan liikkumisen edistämisselvityksissä on listattu paljon kustannustehokkaita toimenpiteitä, jotka olisivat alueen asukkaiden kannalta hyvin vaikuttavia, mutta ovat odottaneet liian kauan valtion rahoitusta, jota ei edelleenkään vaikuta olevan näköpiirissä.

 

Investointiohjelmassa on mainittu kaikille MAL-seuduille yhteisesti varattu rahoitus, mutta sen jakautuminen seutujen kesken tai ohjautuminen eri hankkeisiin jää epäselväksi. Investointiohjelman lopulliseen versioon tulee selkeästi ja läpinäkyvästi kirjata MAL-sopimuksiin liittyvät varaukset, niiden jakautuminen seuduille ja mahdollisesti jo nimetyille hankkeille. Seutujen kustannustehokkaiden hankkeiden toteuttamiseen tulee varata rahoitus.

 

4 Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa? Saako Väylävirasto riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa väyläverkon kunnossapito- ja kehittämistarpeista mm. alueellisen liikennejärjestelmätyön, väylien suunnittelun ja asiakkuusyhteistyön avulla?

 

Kunnat eivät ole tosiasiallisesti päässeet osallistumaan investointiohjelman laatimiseen, mikä heikentää sen ymmärrettävyyttä ja hyväksyttävyyttä. Lausuntomenettely ei voi korvata riittämätöntä osallistamista. Kunnat ovat ohjelman toteutuksen kannalta merkittäviä yhteistyökumppaneita, minkä vuoksi kuntien tulee olla mukana investointiohjelman valmistelussa alusta alkaen.

 

Kuopion kaupunki esittää, että Väylävirasto käy hyvissä ajoin investointiohjelman päivitysten yhteydessä kahdenväliset keskustelut seutujen kanssa. Näin virastolle muodostuu parempi käsitys eri seutujen tarpeista ja kehittymisnäkymistä.

 

5 Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?

 

Eduskunta on edellyttänyt valtioneuvoston huolehtivan siitä, että yhteisrahoitusmallilla ei muuteta liikennehankkeiden rahoitusvastuiden perusperiaatteita (eduskunnan hyväksymä LvV:n mietintö 17/2021 vp). Tämän johdosta investointiohjelman oletukset kuntien yhteisrahoitusosuuksista tulee korjata. Kuntien osallistuminen valtion vastuulla olevien väylähankkeiden rahoitukseen tulee perustua ainoastaan vapaaehtoisuuteen. MAL-sopimusmenettelyn, Liikenne12 -suunnitelman ja investointiohjelman suhde jää epäselväksi. Investointiohjelman perusteella näyttää myös siltä, että kaikkia MAL-sopimusseutuja ei kohdeltaisi yhdenvertaisilla periaatteilla ja kriteereillä. Tämä on MAL-sopimusmenettelyn perusperiaatteiden vastaista.

 

Edellä esille tuotujen näkökohtien perusteella investointiohjelma ei sovellu valtion talousarviovalmistelun pohjaksi. Kuopion kaupunki muistuttaa vielä, että seudulla on vahvaa alkutuotantoa, jonka toimintaedellytyksiä valtion tulee pitää yllä resurssoimalla perusväylänpitoa niin, että se mahdollistaa kyseisten elinkeinojen kuljetukset päätieverkon lisäksi myös alemmalla tieverkolla.

 

 

 

                                                          Valmistelija                                                               

Ari Räsänen

puh. +358 44 718 5122

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                               Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen

 

Kuopion kaupunki antaa Väylävirastolle edellä mainitun lausunnon.

 

 

Päätös                                              Liikenneinsinööri Paula Liukkonen oli kokouksessa kuultavana asiakohdassa. Hän poistui kokouksesta kuulemisen jälkeen.

 

Merkittiin, että kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen poistui kokouksesta asiakohdan käsittelyn aikana. Esittelijänä kokouksessa toimi tämän jälkeen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas.

 

Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkankaan tekemän päätösehdotuksen.

 

Merkittiin, että jäsen Pekka Niiranen poistui kokouksesta asiakohdan käsittelyn jälkeen.