Perusturva- ja terveyslautakunta
Pöytäkirja 22.02.2022/Pykälä 13

 

 

§ 13	Asianro 10636/10.03.02.01/2020

 

 

Sairaalapalvelujen hankesuunnitelma, linjaus jatkotyöskentelyä varten

 

 

Kuntoutusjohtaja Mikko Tapio Korhonen
Vanhuspalvelujen tukipalvelut

 

 

 

Harjulan sairaalan Lehtola -rakennus on valmistunut vuonna 1991. Rakennukseen ei ole tehty peruskorjauksia. Viimeisen 30 v. aikana siihen on tehty erilaisia muutos- ja kunnossapitotöitä, merkittävimpinä mm. märkätilojen uusimisia 2000-luvun alkupuolella, paloturvallisuuteen liittyviä korjauksia vuonna 2013 ja ruokala/kabinettitilan sisäilmakorjauksia vuonna 2020.

 

Kuopion Tilapalvelun näkemys laajan kuntotutkimuksen perusteella on, että Lehtola-rakennus vaatii kiireellisesti merkittäviä peruskorjaustasoisia toimenpiteitä vuosina 2025-2030. Merkittävimmät korjaustarpeet ovat viemäriverkoston uusiminen, ilmanvaihdon tehostaminen, alapohjarakenteen uusiminen sekä koko rakennusta koskeva rakenteiden ilmatiiveyden parantaminen. Erityisesti viemärien rikkoutumiset ja niiden korjauksista aiheutuvat haitat ja riskit ovat toiminnalle merkittäviä. Kuntotutkimuksissa esille tulleiden korjaustarpeiden luonteesta ja laajuudesta johtuen rakennus tulisi peruskorjata kokonaisuudessaan mahdollisimman pikaisesti.   

 

Toistuvien viemärivuotojen vuoksi rakennuksessa tehdään nyt viemärilinjojen välttämättömiä korjauksia ja sukituksia, jotta osastot voivat toimia, kunnes korvaavat tilat saadaan. Väistötiloja ei ole. Korjaustöiden arvioidaan jatkuvan vuoden 2022 lopulle saakka.

 

Perusturva- ja terveyslautakunta on hyväksynyt sairaalapalvelujen tarveselvityksen 26.1.2021 §8. Tarveselvityksessä on arvioitu osastopaikkojen tuleva tarve sekä toimintojen kehittämisen keskeiset tavoitteet myös tulevan hyvinvointialueen näkökulmasta. Tarveselvityksessä on lisäksi todettu, että Harjulan Lehtola-rakennus ei vastaa tämän päivän toiminnallisia tarpeita.

 

Kaupunginjohtajan johtoryhmä on käynnistänyt tarveselvityksen perusteella sairaalapalvelujen hankesuunnittelun.

 

 

Hankesuunnittelutyö on alkuvaiheessa painottunut toiminnallisten tavoitteiden tarkempaan määrittelyyn.  Keskeisiä tavoitteita ovat mm. potilasturvallisuus, kuntoutuksen integroiminen osastotyöhön sekä henkilökunnan työskentelyedellytysten parantaminen. Potilashuoneelta edellytetään tulevaisuudessa, että se on toiminnallisesti hoitoalue. Yhden hengen huoneet mahdollistavat hoitotoimenpiteet, hoitoon liittyvät keskustelut ja kirjaamisen potilaan omassa huoneessa, lisäten myös potilasturvallisuutta.  Osastokokoja on arvioitu potilaiden hoidollisuuden perusteella. Osastojen perusrakenne on suunniteltu muodostuvan neljästä moduulista, moduuli muodostuu hoidontarpeen kannalta yhtenäisestä potilasryhmästä.  Kussakin moduulissa on 6-8 potilaspaikkaa, jolloin osastokoko on 28-30 potilaspaikkaa.  Toiminnallisesti hyvä kokonaisratkaisu olisi kerros, jossa on kaksi osastoa ja niitä palveleva yhteinen tukipalvelujen huoltoalue. 

 

Lehtola-rakennuksen osastokerroksissa on pääosin kahden hengen potilashuoneita ja kahden huoneen yhteinen kylpyhuone. Nykyisen Lehtola-rakennuksen osastokerrosten muutos ensisijaisesti yhden hengen potilashuoneiksi muuttaa tilarakenteen toimivuutta ja tehokkuutta, ja huonekohtaiset kylpyhuoneet eivät toteudu. Lehtolan nykyisiin osastokerroksiin mahtuisi jatkossa yksi osasto. Koska kerrosten hoitotyön tukitiloille varatut alueet on suunniteltu kaksi kertaa suuremmalle potilasmäärälle, muodostuisi kerroksista erittäin tilatehottomat, moduuliajattelu toteutuu huonosti ja osaston sisäiset välimatkat muodostuvat pitkiksi. Lisäksi tukitilojen sijoittuminen ei vastaa toiminnallisia tavoitteita ja esim. huoltoliikenne on vaikea erottaa asiakasliikenteestä. Hoitotyöhön liittyvät liittyvien tukipalvelujen kehittämisellä saadaan kustannustehokkuutta ja toisaalta tavoitteena on, että työajasta suurempi osuus pystytään kohdistamaan itse hoitotyöhön. Tämä edellyttää tilaratkaisuja, joissa huomioidaan kerroskohtaiset, osastokohtaiset ja moduulikohtaiset tukipalvelu- ja tilatarpeet, jolloin siirtymisiin ei kulu tarpeetonta aikaa. Myös täyttöpalvelujen käyttäminen edellyttää uudenlaisia tilaratkaisuja. Tarveselvityksessä esitetty potilaspaikkamäärä ei mahdu Lehtolan nykyisiin kerroksiin, vaikka poliklinikkakerros sekä nykyinen kuntoutusosasto muutettaisiin osastotoiminnalle.

 

Tarveselvityksen pääkäynnistäjä oli Lehtolan rakennuksen kunto, mutta tarveselvitys nimensäkin mukaisesti keskittyi siihen, mitkä ovat tulevaisuuden tarpeet (162 osastopaikkaa, 1hh, kuntoutuksen integrointi osastotoimintaan…). Ja hankesuunnitteluun lähdettiin kaikki vaihtoehdot avoinna, miten toiminnalliset tarpeet pystytään ratkaisemaan (peruskorjaus, laajennus + peruskorjaus, uudisrakennus, tilat jostain muualta). Ja nyt hankesuunnittelussa tehty valmistelu on osoittanut sen, että paras vaihtoehto on keskittyä uudisrakennushankkeeseen, jolloin hankesuunnittelun työkenttää pystytään rajaamaan ja voimavarat keskitetään järkevästi. Haetaan siis välilinjausta.

 

Edellä esitetyn perusteella hanketyöryhmä näkee perusteltuna, että hankesuunnitelmaa jatketaan uudisrakennushankkeena. Tämä mahdollistaa toiminnallisten tavoitteiden toteuttamisen, huomioiden myös hoitotyöprosessien kehittämisen ja kustannushallinnan. Valmistelua tulee jatkaa tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen valmistelutyöryhmän kanssa, mutta toteutus jää hyvinvointialueelle.

 

Lehtola-rakennuksen jatkokäytöstä päätetään erikseen erillisen selvityksen perusteella.

 

Kokouksessa asiaa esittelevät sairaalapalvelujen palvelupäällikkö, ylilääkäri Tuija Jääskeläinen ja hankesuunnitteluarkkitehti Katja Lintunen.

 

Vaikutusten arviointi                    

 

 

Esitys                                                Kuntoutusjohtaja Mikko Tapio Korhonen:

 

Perusturva- ja terveyslautakunta päättää, että hankesuunnittelua jatketaan uudisrakennusvaihtoehdon pohjalta yhteistyössä hyvinvointialueen valmistelutyöryhmän kanssa, mutta toteutus jää hyvinvointialueelle.

 

 

 

                                                          Valmistelija                                                               

Katja Lintunen	puh. +358 44 718 5210
Tuija Jääskeläinen	puh. +358 44 718 6701

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                               Apulaiskaupunginjohtaja Jari Saarinen

 

 

Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyy kuntoutusjohtajan esityksen.

 

Päätös                                              Merkittiin, että sairaalan ylilääkäri Tuija Jääskeläinen ja hankesuunnittelija Katja Lintunen olivat läsnä kokouksessa klo 15.06 - 16.28 tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan.

 

Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti apulaiskaupunginjohtajan ehdotuksen.