Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta
Pöytäkirja 18.04.2017/Pykälä 38

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa


 

 

§ 38

Asianro 2664/00.04.00/2017

 

 

Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan lausunto ehdotuksesta museopoliittiseksi ohjelmaksi

 

Museokeskuksen päällikkö Aija Jaatinen
Museokeskuksen hallinto

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa ministeriön asettaman työryhmän ehdotuksesta museopoliittiseksi ohjelmaksi. Lausunnot on pyydetty 5.5.2017 mennessä Kuopion kaupungilta sekä Kuopion kulttuurihistorialliselta museolta, Kuopion luonnontieteelliseltä museolta ja Kuopion taidemuseolta. Lausunnoissa pyydetään arvioimaan ohjelman toimivuutta kokonaisuutena ja esittämään mahdolliset huomiot oman toimialan tai tehtävän näkökulmasta. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Kuopion luonnontieteellinen museo ja Kuopion taidemuseo eivät anna erillistä lausuntoa.

 

Työryhmän tehtävänä oli tarkastella kokonaisvaltaisesti suomalaista ammatillisesti hoidettua museokenttää ja sen tulevaisuutta sekä laatia ehdotus museopoliittisiksi linjauksiksi ja painopisteiksi, jotka perustuvat kulttuuripolitiikan tavoitteisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Työssä tuli kiinnittää huomiota museo- ja kulttuuriperintöalan välillisiin vaikutuksiin mm. hyvinvoinnin ja luovuuden, kasvun ja työllisyyden sekä kestävän kehityksen edistämisessä. Tavoitteena oli lisätä kaikkien väestöryhmien osallistumisen mahdollisuuksia museoalaan ja kulttuuriperintöön sekä vahvistaa museoalan vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Erityisesti tuli kiinnittää huomiota lapsille ja nuorille suunnattuun toimintaan ja palveluiden saatavuuteen.

 

Työryhmän tehtävinä olivat:

 

-          Laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle Suomessa.

-          Ottaa kantaa museolaitoksen rakenteeseen, valtionosuusjärjestelmän toimivuuteen ja rahoituksen kohdentumisen perusteisiin.

-          Selvittää alueellisen museotoiminnan tilaa sekä erityisesti maakunta- ja aluetaidemuseojärjestelmän kehittämistarpeita.

-          Selvittää museoiden ja kulttuuriperinnön hyödyntämistä voimavarana sekä uuden toiminnan mahdollistajana eri sektoreilla.

-          Tehdä ehdotuksia toimintatapojen uudistamiseksi sekä hyvien käytäntöjen levittämiseksi.

-          Arvioida museolain ajantasaisuus ja tarve lain kokonaisuudistukselle.

 

Museopoliittinen ohjelma nostaa museot esiin asiantuntijoina, kumppaneina ja mahdollistajina. Museot tarjoavat elämyksiä ja tietoa ja luovat näin mahdollisuuksia luovuudelle, sivistykselle, identiteettien rakentumiselle ja muutosten ymmärtämiselle. Museoilla on tärkeä tehtävä kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kattavasti tarjolla olevina kulttuuripalveluina museoiden rooli alueiden vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden kehittämisessä nähdään keskeisenä.

 

Ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Niitä käsitellään kuuden kehittämiskokonaisuuden kautta, joissa keskitytään museotoimen yleisten tavoitteiden uudistamiseen sekä osaamisen, toimintatapojen, rakenteiden ja rahoituksen kehittämisen linjauksiin, omina kokonaisuuksina lisäksi kokoelmatyö ja digitalisaatio. Myös museolakia ja sen uudistamistarpeita tarkastellaan.

 

Ohjelmassa esitetään museoalan vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, valtakunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnallisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Kunnille ja muille museoiden ylläpitäjille esitetään, että ne sitoutuvat museoidensa toimintaedellytysten kehittämiseen ja hyödyntävät niitä strategisina voimavaroina ja alueiden elinvoimaisuuden edistäjinä.

 

Yleisiä arvioita             

 

Esitys museopoliittiseksi ohjelmaksi on asiantuntevasti valmisteltu. Museoalan kehittämiskokonaisuudet on huolella valittuja ja esitetyt toimenpide-ehdotukset on kokonaisuutena monilta osin tärkeitä, hyvin harkittuja ja perusteltuja. Monet ehdotetuista toimenpiteistä ovat jo olennainen ja aktiivisesti kehitetty osa museoiden vakiintunutta toimintaa, esimerkkeinä taide-, kulttuuriperintö- ja ympäristökasvatustyö, museoiden yhteistyö paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti, verkostoituminen, maakuntamuseoiden kulttuuriympäristötyö sekä kokoelma-aineistojen digitointi.

 

Kokoelmatyön ja asiantuntijuuden merkitys nousevat ohjelmassa museotyön vahvuuksiksi ja kehittämiskohteiksi. Digitaalisuus linjataan ymmärrettävästi museopalvelujen kehittämisen ja vaikuttavuuden lisäämisen keskeiseksi keinoksi. Toisaalta näyttelytoimintaa ei ohjelmassa käsitellä lainkaan omana kehittämiskokonaisuutenaan, vaikka sen todetaan olevan usein näkyvintä, tunnetuinta ja yhteiskunnallisesti vaikuttavinta museotyötä.

 

Työryhmän esitys painottaa hyvin museoiden roolia asiantuntijoina, kumppaneina ja mahdollistajina. Se määrittelee museotoiminnan arvopohjaksi yhteisöllisyyden ja vuorovaikutteisuuden, luotettavuuden ja jatkuvuuden, moniäänisyyden ja demokratian sekä rohkeuden ja ennakkoluulottomuuden. Esitys korostaa museoalan aktiivista roolia hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun vahvistamisessa. Ehdotus pyrkii toimenpiteillään lisäämään museopalveluiden alueellista kattavuutta ja saatavuutta etenkin kulttuuriympäristön asiantuntijatehtävien osalta.

 

Ministeriön asettaman työryhmän arvion mukaan esityksestä ei aiheudu välittömiä taloudellisia vaikutuksia kunnille tai muille museoiden ylläpitäjille. Alueellisen vastuumuseon alueellisten palveluiden osalta työryhmä esittää selvityksen laatimista mahdollisuuksista laajentaa rahoituspohjaa alueen muihin kuntiin kuntien välisillä vapaaehtoisilla sopimuksilla. Museoiden oman varainhankinnan osalta työryhmä esittää mm. aineistojen ja osaamisen tuotteistamista myytäviksi palveluiksi.

 

Tarkempia huomioita

 

Museopoliittinen ohjelma ohjaa koko museoalan kehittämistä ja tulevaisuutta. Ohjelmaesitys nostaa luonnonperinnön säilyttämisen kulttuuriperinnön rinnalle kuitenkin vain paikoin ja epäjohdonmukaisesti. Museopoliittisen ohjelman tulisi kulttuuriperinnön ohella kirjata/huomioida johdonmukaisemmin myös luonnonperinnön vaalimiseen ja dokumentoimiseen liittyvät museoalan vastuut, tavoitteet ja tehtävät.

 

Tavoitteena kohtaamiset ja kumppanuudet

 

Ehdotuksessa nostetaan perustellusti esille osallisuus, yhteisöllisyys ja vapaaehtoistoiminta. Ihmiset ja yhteisöt nähdään potentiaalisina museotoiminnan kehittäjinä, joille tulisi tarjota mahdollisuuksia osallistua tekemiseen ja päätöksentekoon. Museot ovat asiantuntijaorganisaatioita, jotka parhaimmillaan voivat hyödyntää myös vapaaehtoistyön tai kansalaistoiminnan resursseja. Museotyön yhteisöllinen tukeminen, osallistamisen ja osallistumisen tavat kuuluvat luontevimmin museopedagogiikan ja yleisötyön muotoihin, joita kehitetään jatkuvasti. 

 

Taide-, kulttuuri- ja ympäristökasvatus ovat jo vakiintuneita osia museoiden normaalia toimintaa.  Museot toteuttavat jo nyt yhteistyöhankkeita erilaisten yhteisöjen kanssa, luovat kumppanuuksia, ylläpitävät ja kehittävät verkostoja. Huomattakoon tässä yhteydessä, että taidemuseot ovat profiloituneet myös taidelaitoksina, joilla on näkyvä rooli kuvataiteen aseman edistäjinä alueellaan ja siksi niiden toiminnassa on keskeistä aktiivinen yhteistyö taiteilijoiden ja kuvataidekentän kanssa.

 

Osaava ja oppiva museoala

 

Ehdotuksessa tuodaan aiheellisesti ja painokkaasti esille museot asiantuntijayhteisöinä, joiden työntekijöillä on korkea osaamisen taso ja joiden ammatillisia osaamisvalmiuksia on kehitettävä ja tuettava osana museoalan menestystä. Tämä edellyttää mm. mahdollisuuksia kansainvälisen museokentän jatkuvaan seuraamiseen ja täydennyskouluttautumisen turvaamiseen.

 

Museoiden kokoelmat esille ja käyttöön

 

Ohjelman tavoitteet ja esitetyt kehityslinjaukset ovat perusteltuja. Kokoelmat ovat museotyön perusta, mutta myös jatkuva tärkeä kehittämiskohde. Kokoelmatyön suunnitelmallinen kehittäminen ja kokoelmakeskusten esittäminen kokoelmatyötä ja –palveluita vahvistavina keinoina ovat kannatettavia asioita.  Laadukas ja vaikuttava kokoelmatyö edellyttää syvällistä asiantuntemusta, ammatillista osaamista ja monipuolista yhteistyötä (esim. tutkimusyhteistyö yliopistojen kanssa). Yhteisöjen ottaminen laajamittaisesti mukaan kokoelmatoimintaan luo arvokasta lisäarvoa, mutta sitoo myös runsaasti asiantuntijaresursseja. Kokoelmien saatavuuden ja käytön laajentamisessa on huomioitava lainsäädäntö, mm. tekijänoikeuslainsäädännön asettamat ehdot.

 

Digitaalisuus mahdollisuuksien avaajana

 

Esitetyt tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ovat tärkeitä ja oikeansuuntaisia. Digitointi ja digitaalisten palveluiden kehittäminen vaativat huomattavaa resursointia ja kehitystyötä oikeiden toimintatapojen löytämiseksi (esim. tallentamisen joukkoistaminen). Vaikka digitalisaatio on museotyössäkin hyvä apuväline, se ei saa kuitenkaan syrjäyttää alkuperäisen museo-objektin merkitystä. Autenttisten objektien esittelyn ja kokemisen on oltava museotyön keskiössä. Erityisesti taideteosten digitaalinen välittäminen edellyttää myös tekijänoikeuskorvausten huomiointia museoiden taloudessa.

 

 

Uudistuva, vahva ja vaikuttava museokenttä

 

Kehittämiskokonaisuus sisältää koko museopoliittisen ohjelman keskeisen uudistusesityksen.

 

Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyisin käytössä oleva valtakunnallisten ja alueellisten museoiden jaottelu esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnallisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Alueellisten vastuumuseoiden esitetään korvaavan nykyisen maakunta- ja aluetaidemuseojärjestelmän.

 

Järjestelmää uudistettaessa esitetään tavoitteeksi tasapainottaa alueellisen museopalvelun tarjonta, alueiden tarpeet ja rahoituksen rakenne. Valtakunnallisen ja alueellisen yhteistyön, vastuunjaon ja koordinoinnin merkitys kasvaa entisestään. On tärkeää, että esitetyt rakenteet ja rahoitusjärjestelmä tukevat tavoitteellista ja vaikuttavaa toimintaa ja mahdollistavat palveluiden järjestämisen tasapuolisesti koko maassa.

 

Ehdotuksessa esitetään, että valtio rahoittaa alueellisia tehtäväkokonaisuuksia valtionosuusjärjestelmän kautta ylläpitäjälle ohjattavalla erillisrahoituksella. Rahoitus määräytyisi jatkossa museon hoitamien tehtäväkokonaisuuksien perusteella. Alueellisten tehtävien menestyksellisen hoidon kannalta olisi tärkeää, että rahoitus osoitetaan suoraan vastuumuseolle tehtäväkokonaisuuden hoitoon.

 

Vastuumuseoiden tehtävien määrittelyssä tulisi huomioida eri museoalojen tasapuolinen kohtelu ja niiden toiminnan turvaaminen.

 

Museoviraston roolia esitetään vahvistettavaksi ja edelleen kehitettäväksi. Tässä tavoitteessa tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon museoviraston vastuu koko museoalan kehittämisyksikkönä. Museoviraston tehtävissä tulisi huomioida paremmin myös alueellinen tasa-arvo.

 

Kestävyyttä ja joustavuutta rahoitukseen

 

Kehittämiskokonaisuus sisältää hyviä tavoitteita ja toimenpide-esityksiä. Ehdotus ei taloudellisten mahdollisuuksien osalta kuitenkaan huomioi alueellista eriarvoisuutta ja museoiden varsin erilaisia lähtökohtia ja mahdollisuuksia hyödyntää yksityistä rahoitusta palvelujensa tuottamisessa ja kehittämisessä.

Maksuttoman sisäänpääsyn vaikutukset museoiden saavutettavuuteen ja vaikuttavuuteen sekä ansaintalogiikkaan tulee selvittää. On huomioitava, että maksuttomuus muuttaa museoiden tulo- ja menorakennetta.

 

Vaikutusten arviointi                Liitteenä

 

Esitys                                              Esitän, että hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää antaa edellä esitetyn  lausunnon museopoliittisesta ohjelmasta opetus- ja kulttuuriministeriölle.

 

Liitteet

1

2664/2017 Lausuntopyyntö

 

2

2664/2017 Kansilehti

 

3

2664/2017 Ehdotus museopoliittiseksi ohjelmaksi

 

4

2664/2017 Vaikutusten arviointi

 

                                                         

Valmistelija

                                                         

Marianna Huttunen

puh. +358 44 718 2640

Pertti Renvall

puh. +358 44 718 2651

Merja Helena Heiskanen

puh. +358 44 718 2611

Aija Jaatinen

puh. +358 44 718 2634

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

Päätösehdotus                           Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas

 

Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää hyväksyä museokeskuksen päällikön esityksen.

 

Päätös                                            Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.

 

Janne Hentunen saapui kokoukseen klo 16.02 ennen asian käsittelyn alkua.

 

Aija Jaatinen poistui kokouksesta klo 16.28 asian käsittelyn jälkeen.

 

 

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa