Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 10.04.2019/Pykälä 61

 

Kaupunkirakennelautakunta

99 §

22.11.2017

 

§ 61	Asianro 4994/08.00.00/2017

 

 

Vastaus valtuustoaloitteeseen, Petosentien ja Nurmirannantien liikennevalojen rakentaminen

 

 

Päätöshistoria

 

Kaupunkirakennelautakunta 22.11.2017 99 §

 

Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
Kaupunkisuunnittelun tukipalvelut

 

 

Valtuustoaloite                  Ritva Hakulinen ja 20 muuta valtuutettua esittävät liikennevalojen rakentamista Petosentien  ja Nurmirannatien risteykseen. Perusteena on, että ruuhka-aikaan on melko mahdoton päästä Nurmirannantieltä Petosentielle ja jatkamaan Petoselle. Nopeusrajoitus on 50 km/h, mutta hyvin harva tuntuu noudattavan sitä.

 

Nykytilanne                       Petosentie ja Nurmirannantie ovat kaupungin omistamaa katualuetta. Lännestä moottoritieltä tuleva väylä on tiealuetta eli ely-keskuksen aluetta. Raja kaupungin ja ely-keskusken alueiden välillä kulkee n. 50 m risteyksestä länteen. Käytännönsyistä hoitoalue vaihtuu risteyksen kohdalla.

                  

Petosentie on pääkatu, joka idässä johtaa Petoselle ja Saaristokaupunkiin. Lännessä katu päättyy moottoritien ramppeihin. Petosentien liikennemäärä on n. 16 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Petosentien nopeusrajoitus on 50 km/h. Poliisi on Petosentien nopeusvalvonnassa havainnut, että 5 % autoilijoista käyttää vähintään 58 km/h nopeutta.

 

Nurmirannatie on pohjoisesta Petosentielle johtava kokoajakatu. Katu kulkee Leväsentieltä Petosentielle alueen läpi, jossa kadun molemmilla puolilla on omakotitaloja. Nurmirannatie on väistämisvelvollinen Petosentiehen nähden. Kadulla on 40 km/h nopeusrajoitus. Nurmirannatien arvioitu kadun liikennemäärä on n. 3 000 - 3 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nurmirannantie ennen Petosentien risteystä nousee melko jyrkästi (10 %:n pituuskaltevuus). Juuri ennen risteystä nousu loivenee selvästi (3 %). Kadulla on kaksi töyssyä. Linja-autoreitti nro 21 ajaa arkisin Nurmirannantien kautta kumpaankin suuntaan kolme kertaa tunnissa.

 

Vuosina 2011 - 2015 Petosentien ja Nurmirannantien  risteyksessä sattui yksi poliisin tietoon tullut risteyskolari. Tällä aikavälillä risteyksen läheisyydessä on sattunut kolme muuta onnettomuutta, joista yksi johtui u-käännöksestä ja kaksi olivat tieltä suistumisia.

 

Valtatie 5 liikennekäytävän kehittäminen

 

Entinen tiehallinto teetti v. 2008 yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa selvityksen valtatie 5:n liikennekäytävän kehittämisestä. Työn tarkoituksena oli selvittää tarpeita Kuopion kohdalla toteutettaville parantamistoimenpiteille.

 

Selvityksessä esitetään uuden ramppiliittymän rakentamista Leväsentieltä Petosentielle. Uudet rampit mahdollistaisivat rinnakkaistienä toimivan Leväsentien käytön lisäämisen Petoselta keskustaan suuntautuvassa liikenteessä. Tämä keventäisi hieman valtatien liikennekuormitusta, erityisesti ruuhkatuntitilanteissa. Uudet rampit parantaisivat merkittävästi myös Petoselta sekä erityisesti Saaristokaupungista etelään suuntautuvan liikenteen yhteyksiä. Samassa yhteydessä Petosentie tulisi liikenteen toimivuussyistä leventää 2+2-kaistaiseksi em. välillä Pitkälahdentie- Leväsentie sekä katkaista Nurmirannantien liittymä. Nurmirannantien katkaisu rauhoittaisi kadun läpiajolta. Periaatekuva ratkaisusta on liitteessä 1.

 

Toimivuustarkastelut        Kaupunki teki Nurmirannantien liittymästä toimivuustarkastelun Synchro/SimTraffic-ohjelmalla. Tarkastelussa tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja. Liikennetilanteena on iltaruuhka.

 

Tarkastelusta saatavia palvelutasoja ja jonopituuksia:

−         A on paras palvelutaso. Ajoneuvot eivät juurikaan rajoita toistensa liikkeitä. Liikkuminen koetaan erittäin joustavaksi.

−         B on hyvä palvelutaso. Liikennevirta etenee tasaisesti ja ajoneuvojen väliset häiriöt ovat vähäisiä.

−         D tarkoittaa sitä, että liikennevirta on hyvin tiheä. Pienetkin liikennemäärien lisäykset saattavat aiheuttaa vakaviakin häiriöitä.

−         F tarkoittaa, että suunta ruuhkautuu ja ajoneuvot etenevät pysähdellen.

−         Synchro/SimTraffic-ohjelmasta jonopituuksia voi arvioida kahdella tavalla. Synchro-osio antaa liikennemääriin yms. arvoihin perustuvan laskennallisen arvon. SimTraffic simuloi liikenteen käyttäytymistä ja on usein lähempänä todellista tilannetta.

 

Tarkastelun mukaan nykytilanteessa ilman liikennevaloja:

−         Petosentien molempien suuntien palvelutaso on A. Jonoja ei kerry lainkaan.

−         Nurmirannantien suunnan palvelutaso on F. Jonot voivat hetkellisesti olla yli 100 m pitkiä.

 

Jos risteykseen rakennetaan kiertoliittymä nykyliikenteellä:

−         Simuloinnissa Petosentien suunta lännestä (moottoritieltä) ruuhkautui ja jonon pituudet olivat yli 400 m.

−         Idän ja Nurmirannantien suunta toimivat hyvin, mutta lännen suunnan huonon toiminnan vuoksi koko liittymän palvelutaso on F.

Jos risteykseen rakennetaan liikennevalot nykyliikenteellä ja nykyisillä kaistoilla:

−         Petosentien palvelutaso idästä on B. Jonot ovat korkeintaan 50 m pitkiä ja lyhytaikaisia.

−         Petosentien palvelutaso lännestä on D. Keskimäärin jonon pituus on 100 m. Simuloinnissa jonon maksimipituus oli 150 - 200 m, mutta ohjelman antama laskennallinen jonon pituus on yli 300 m.

−         Nurmirannantien suunnan palvelutaso on D. Jonon pituus voi olla hetkittäin 50 m.

              

Liikenteen kasvaessa 20 % ja risteyksessä on liikennevalot:

−         Petosentien palvelutaso idästä on B. Jonot ovat korkeintaan 80 - 100 m pitkiä, mutta suunta ei ruuhkaudu.

−         Petosentien palvelutaso lännestä on F. Simuloinnissa jonon maksimipituus oli n. 200 m, mutta ohjelman antama laskennallinen jonon pituus on yli 400 m. Jono ei aina purkaudu yhden vihreän aikana.

−         Nurmirannantien suunnan palvelutaso on D. Jonot ovat n. 60 - 70 pitkiä. Kaikki jonon autot eivät välttämättä pääse risteyksestä läpi yhdellä vihreällä.

 

Liikenteen kasvaessa 20 % ja risteyksessä on liikennevalot ja lisäkaista rakennettu:

−         Tässä lisäkaistalla tarkoitetaan uutta kaistaa, joka alkaisi moottoritien suunnasta n. 70 m ennen Nurmirannantien risteystä ja jatkuisi Pitkälahdentien risteykseen saakka.

−         Petosentien palvelutaso idästä on B. Jonot ovat korkeintaan 80 - 100 m pitkiä, mutta suunta ei ruuhkaudu. Länteen vievä lisäkaista ei vaikuta tämän suunnan toimivuuteen.

−         Petosentien palvelutaso lännestä on B. Simuloinnissa jonon maksimipituus oli n. 70 m ja laskennallinen jonon pituus on n. 90 m.

−         Nurmirannantien suunnan palvelutaso on D. Jonot ovat n. 60 - 70 pitkiä. Kaikki jonon autot eivät välttämättä pääse risteyksestä läpi yhdellä vihreällä. Lisäkaista ei vaikuta tämän suunnan toimivuuteen.

 

ELY-keskuksen lausunto   Pohjois-Savon ELY-keskus pitää 12.10.2017 antamassaan lausunnossa pelkkien liikennevalojen rakentamista liikenneturvallisuutta vaarantavana. Liikennevaloja ei tulisi toteuttaa ilman lisäkaistan toteuttamista. Liikenneturvallisuus vaarantuu, koska jono voi yltää moottoritien ylittävälle sillalle ja tämän vuoksi peräänajokolareiden vaara on suuri. Liikennevalot voitaisiin toteuttaa, jos Petosentielle rakennettaisiin lisäkaista, joka lyhentäisi jonoja ja vähentäisi peräänajoriskiä. ELY esittää harkittavaksi ratkaisua, jossa Nurmirannantieltä vasemmalle kääntyville rakennetaan oma kiihdytyskaista Petosentielle ilman liikennevaloja. Paras ratkaisu olisi rakentaa rampit Leväsentien ja Petosentien välille. Valtio ei voi osallistua liikennevalojen rakentamiskustannuksiin, koska liittymäalue on kokonaan katualueella. ELY-keskuksen koko lausunto on liitteenä.

 

Lausunnon antamisen jälkeen ELY:ltä tuli sähköpostitse vielä täydennys. ELY oli kysynyt myös liikenneviraston kantaa kiihdytyskaistasta eli ns. lokkiliittymästä. LiVi ei suosittele lokkiliittymän rakentamista liikennemäärien ja käytettävien ajonopeuksien vuoksi.

 

Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen kävi puhelinkeskustelun 6.11.2017 ELY:n Mirko Juppin kanssa. Tässä keskustelussa ELY:n mielestä parhaaksi vaihtoehdoksi nousi ramppien rakentaminen. Liikennevaloja ei kannata rakentaa.

 

Perustelut päätösesitykselle

 

Onnettomuustilastojen valossa Petosentien ja Nurmirannantien risteys ei ole erityisen vaarallinen. Kuitenkin kääntyminen Nurmirannantieltä vasemmalle on varsin hankalaa Petosentien suurien liikennemäärien vuoksi. Nurmirannantien pituuskaltevuus ja Petosentien ylinopeudet vielä pahentavat tilannetta. Ratkaisun löytämiseksi on tukittu eri vaihtoehtoja.

 

Kiertoliittymä ei sovellu Petosentien ja Nurmirannantien risteykseen. Toimivuustarkastelun mukaan moottoritien suunnasta kertyisi pitkä jono, joka aiheuttaisi vaaratilanteita rampin liikenteelle. Lisäksi riittävän suuren kiertoliittymän sovittaminen risteykseen on ongelmallista korkeuserojen vuoksi.

 

ELY-keskuksen esittämää ns. lokkiliittymää ei liikenneviraston lausunnon perusteella kannata kokeilla. Toiminnallisesti ratkaisu saattaisi olla hyvä, mutta se saattaisi tuoda liikenneturvallisuusongelmia.             

 

Käytännössä jää kolme ratkaisuvaihtoehtoa:

−         Rakennetaan liikennevalot ja lisäkaista.

−         Rakennetaan liikennekäytävä-hankkeen mukaiset rampit Leväsentielle.

−         Säilytetään nykytilanne.

 

Nykytilanteessa risteys ei ole erityisen vaarallinen, mutta ruuhka-aikoina Nurmirannantieltä vasemmalle kääntyville hankala. Kaupungin strategiana on suosia joukkoliikennettä. Tämän vuoksi nykytilan säilyttäminen ei ole hyvä vaihtoehto.

 

Liikennevaloilla saataisiin hillittyä ajonopeuksia. Toimivuustarkastelun perusteella liikennevalot helpottaisivat Nurmirannantieltä kääntymistä selvästi. Huonona puolena liikennevaloissa olisi jonojen kertyminen moottoritien rampille. Tästä seurauksena olisi peräänajo-onnettomuuksien lisääntyminen. Lisäksi liikennevalot saattaisivat houkutella Nurmirannantielle lisää liikennettä, joka ei ole asuntokadulle suotavaa. Lisäksi liikennevalot olisivat eräänlainen välivaihe ennen liikennekäytävä hankkeen mukaisten ramppien rakentamista. ELY-keskus ei puolla liikennevalojen rakentamista ilman lisäkaistan rakentamista. Kaistan avulla jonopituudet lyhenisivät ja peräänajoriski pienenisi. Kaista pitäisi rakentaa Pitkälahdentien risteykseen saakka. Liikennevalot ja lisäkaista maksaisivat karkeasti 350 000 euroa, joka jäisi kokonaan kaupungin maksettavaksi.

 

Liikennevaloja parempi ratkaisu on toteuttaa edellä mainitussa liikennekäytävä-selvityksessä mainitut rampit ja katkaista Nurmirannantie. Tämä ratkaisu poistaisi valtuustoaloitteessa mainitun vasemmalle kääntymisongelman ja samalla rauhoittaisi Nurmirannantien läpiajolta. Nurmirannantien molemmin puolin on asuntoja. Nurmirannantien ja läheisen Jääskelänkadun asukkailta tuli toiveita hidasteiden rakentamisesta Nurmirannantielle, koska he kokivat kadulla käytettävän ylinopeuksia ja kadun ylityksen vaaralliseksi. Tämän vuoksi kadulle rakennettiin kaksi hidastetta. Liikennevalot saattaisivat jopa lisätä Nurmirannantien liikennettä ja huonontaa liikenneturvallisuutta. Hyvin karkea kustannusarvio ramppien rakentamiselle on n. 700 000 euroa. Summa jakautuu niin, että uusien ramppien osuus on 300 000 ja Petosentielle nykyisestä Nurmirannantiestä Pitkälahdentielle rakennettavat lisäkaistat 400 000 euroa. Liikennekäytävä hankkeessa Petosentiellä oli ajateltu olevan kaksi kaistaa kumpaankin suuntaan. Pitkälahden suunnasta lisäkaista voidaan jättää pois, koska yhden kaistan välityskyky riittää, vaikka liikennettä lisättäisiin nykyisestä 20 %. Jättämällä yksi kaista pois säästöä tulisi n. 100 000 - 150 000 euroa. Ratkaisu edellyttää neuvotteluja ELY-keskuksen kanssa, koska ratkaisu vaikuttaa myös vähentävästi vt 5:n liikenteeseen ja rampit sijoittuisivat osin valtion liikennealueelle. Mahdollisesti valtio osallistuisi myös hankkeen kustannuksiin.

 

                                            Investointiohjelmaan ehdotetaan lisättäväksi ramppien rakentaminen Petosentieltä Leväsentielle. Lisäksi Petosentielle rakennetaan lisäkaista Leväsentieltä tulevalta rampilta Pitkälahdentiehen saakka. Nurmirannantie katkaistaan, jotta kadulla ei olisi läpiajoliikennettä. Kaupunki neuvottelee näistä ratkaisuista ELY-keskuksen kanssa.

 

 

Vaikutusten arviointi         Päätöksellä on positiivinen vaikutus lähialueen liikenneturvallisuuteen.

 

Yritys- ja ympäristövaikutukseltaan päätös on neutraali.

 

 

Esitys                                Kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle esitetään edellä oleva annettavaksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

 

 

 

Liitteet		4994/2017 Liite 1 rampit Leväsentielle
		4994/2017 Liite 2 ELYn lausunto
		4994/2017 Liite 3 liikenneviraston kanta

 

Viiteaineisto

 

                                            Valmistelija                                          

Jouko Häyrinen

puh. +358 44 718 5423

                                            etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus               Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen      

 

Lautakunta hyväksyy kaupunkisuunnittelujohtaja esityksen.

 

 

Päätös                              Markku Söderström Nina Hakokiven, Eero Wetzellin ja Eija Vähälän kannattamina esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

 

Lautakunta yksimielisesti palautti asian uudelleen valmisteltavaksi.

 

 

 

Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
Kaupunkisuunnittelun tukipalvelut

 

Valtuustoaloite                           Ritva Hakulinen ja 20 muuta valtuutettua esittävät liikennevalojen rakentamista Petosentien ja Nurmirannatien risteykseen. Perusteena on, että ruuhka-aikaan on melko mahdoton päästä Nurmirannantieltä Petosentielle ja jatkamaan Petoselle. Nopeusrajoitus on 50 km/h, mutta hyvin harva tuntuu noudattavan sitä.

 

Asia oli käsiteltävänä kaupunkirakennelautakunnassa 22.11.2017, jolloin lautakunta päätti palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi.

 

Nykytilanne                                  Petosentie ja Nurmirannantie ovat kaupungin omistamaa katualuetta. Lännestä moottoritieltä tuleva väylä on tiealuetta eli ELY-keskuksen aluetta. Raja kaupungin ja ELY-keskuksen alueiden välillä kulkee n. 50 m risteyksestä länteen. Käytännön syistä hoitoalue vaihtuu risteyksen kohdalla.

 

Petosentie on pääkatu, joka idässä johtaa Petoselle ja Saaristokaupunkiin. Lännessä katu päättyy moottoritien ramppeihin. Petosentien liikennemäärä on n. 16 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja nopeusrajoitus 50 km/h. Poliisi on Petosentien nopeusvalvonnassa havainnut, että 5 % autoilijoista käyttää vähintään 58 km/h nopeutta.

 

Nurmirannantie on pohjoisesta Petosentielle johtava kokoajakatu. Katu kulkee Leväsentieltä Petosentielle alueen läpi, jossa kadun molemmilla puolilla on omakotitaloja. Nurmirannantie on väistämisvelvollinen Petosentiehen nähden. Kadulla on 40 km/h nopeusrajoitus. Nurmirannantien kadun arvioitu liikennemäärä on n. 3 000 - 3 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nurmirannantie nousee ennen Petosentien risteystä melko jyrkästi (10 %:n pituuskaltevuus). Juuri ennen risteystä nousu loivenee selvästi (3 %). Kadulla on kaksi töyssyä. Linja-autoreitti nro 21 ajaa arkisin Nurmirannantien kautta kumpaankin suuntaan kolme kertaa tunnissa. Kääntyminen Nurmirannantieltä vasemmalle on varsin hankalaa Petosentien suurien liikennemäärien vuoksi. Nurmirannantien pituuskaltevuus ja Petosentien ylinopeudet vielä pahentavat tilannetta.

 

Vuosina 2013 - 2017 Petosentien ja Nurmirannantien risteyksessä sattui kolme poliisin tietoon tullut onnettomuutta. Näistä vain yksi on risteysonnettomuus. Tämä onnettomuus johti loukkaantumiseen. Tilastojen valossa Petosentien ja Nurmirannantien risteys ei ole erityisen vaarallinen.

 

Vitostie on erikoiskuljetusreitti. Ylikorkeat kuljetukset eivät sovi ajamaan Vitostien ylittävän moottoritien ramppisillan ali. Tämän vuoksi tällaisten kuljetusten reitti kulkee Nurmirannantien kautta.

 

Valtatie 5 liikennekäytävän kehittäminen

 

Entinen tiehallinto teetti v. 2008 yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa selvityksen valtatie 5:n liikennekäytävän kehittämisestä. Työn tarkoituksena oli selvittää tarpeita Kuopion kohdalla toteutettaville parantamistoimenpiteille.

 

Selvityksessä esitetään uuden ramppiliittymän rakentamista Vitostieltä Petosentielle. Uudet rampit mahdollistaisivat rinnakkaistienä toimivan Leväsentien käytön lisäämisen Petoselta keskustaan suuntautuvassa liikenteessä. Tämä keventäisi hieman valtatien liikennekuormitusta, erityisesti ruuhkatuntitilanteissa. Uudet rampit parantaisivat merkittävästi myös Petoselta sekä erityisesti Saaristokaupungista etelään suuntautuvan liikenteen yhteyksiä. Samassa yhteydessä Petosentie tulisi liikenteen toimivuussyistä leventää 2+2-kaistaiseksi em. välillä Pitkälahdentie- Leväsentie sekä katkaista Nurmirannantien liittymä. Nurmirannantien katkaisu rauhoittaisi kadun läpiajolta. Periaatekuva ratkaisusta on liitteessä4.

                            

Vaihtoehdot ja toimivuustarkastelut             

                                                         

Petosentien ja Nurmirannantien risteyksessä erilaisia vaihtoehtoja ovat:

·          Säilytetään nykyinen tilanne

·          Rakennetaan kiertoliittymä

·          Rakennetaan normaalit liikennevalot ja säilytetään nykyiset kaistat

·          Rakennetaan joukkoliikenteen jokerivalot (liite 5) ja säilytetään nykyiset kaistat

·          Rakennetaan liikennevalot ja lisäkaista (lisäkaista on esitetty liitteessä 7)

·          Rakennetaan liikennekäytävän kehittäminen-selvityksessä esitetyt rampit Leväsentielle.

 

Kaupunki teki Nurmirannantien liittymästä toimivuustarkastelut erilaisilla vaihtoehdoilla. Jokeri-valoja ei voi mallintaa käytössä olevaan Synchro-ohjelmaan, joten niiden toimivuutta on arvioitu muuten. Tarkastelun tuloksista on tarkemmin kerrottu liitteessä 6.

 

Toimivuustarkastelujen perustella kiertoliittymää ei kannata rakentaa. Samoin normaalit liikennevalot ilman lisäkaistoja eivät ole toimiva ratkaisu.

 

Toimivuustarkastelujen perusteella toimivia ratkaisuja ovat:

·          ramppien rakentaminen

·          normaalit liikennevalot lisäkaistalla

·          joukkoliikenteen jokeri-valot.

 

Alla on listattu kunkin vaihtoehdon etuja, haittoja ja kustannuksia. Myös nykytilannetta on arvioitu. Kustannuksissa on otettu huomioon myös suunnittelu- rakennuttamiskulut.

                            

Nykyinen tilanne
Edut	Haitat
Ei kustannuksia.	Nurmirannantieltä on vaikea kääntyä vasemmalle ruuhka-aikoina.
Pääsuunnat toimivat hyvin.	Joukkoliikenteelle tulee viivytyksiä.
Nurmirannantielle ei houkutella lisää liikennettä.	Pääsuunnilla ajonopeudet kasvavat.
Ei muutoksia erikoiskuljetusreittiin.	Liikenteen kasvaessa Nurmirannantiellä iltaruuhkan aikana voi olla 30 auton jono.

 

Normaalit liikennevalot ja lisäkaista
Edut	Haitat
Kustannukset n. 250 000 €. Halvempi kuin ramppiratkaisu	Kalliimpi ratkaisu kuin jokerivalot
Helpottavat Nurmirannantieltä vasemmalle kääntymistä.	Lisäävät peräänajo-onnettomuuksia Petosentiellä.
Hillitsevät Petosentien ajonopeuksia.	Aiheuttavat jonkin verran viivytyksiä Petosentielle.
Jatkossa joukkoliikenteen liikennevalojen etuusjärjestelmän myötä linja-autojen ei tarvitse seistä Nurmirannantielle mahdollisesti kertyvissä jonoissa.	Jatkossa joukkoliikenteen liikennevalojen etuusjärjestelmä antaa Nurmirannatien suunnasta tulevalle linja-autolle etuuden, joka puolestaan aiheuttaa Petosentielle pidempiä jonoja kuin toimivuustarkastelu antaa ymmärtää.
Lisäkaistaa voidaan hyödyntää jatkossa, jos rampit toteutetaan.	Ratkaisu lisää Nurmirannantien liikennettä ja  heikentää kadun liikenneturvallisuutta.
Ei muutoksia erikoiskuljetusreittiin.	Saattaa lisätä meluhaittoja Nurmirannantiellä.

 

Joukkoliikenteen jokerivalot
Edut	Haitat
Kustannukset n. 40 000 €. Edullinen.	Jos Nurmirannantielle kertyy henkilöautoista pitkä jono ja linja-auto on jonon viimeisenä, Petosentien liikenne on pysäytettävä pahimmillaan yli minuutiksi. Tämä puolestaan aiheuttaa Petosentielle pitkän jonon.
Aiheuttaa pääsuunnalle viivytyksiä vain, kun linja-auto on tulossa sivusuunnasta. Nurmirannantieltä tulee linja-auto 3 kertaa tunnissa.	Ei helpota yleisen liikenteen kääntymistä Nurmirannantieltä vasemmalle.
Helpottaa linja-autojen kääntymistä vasemmalle ja siten vähentää joukkoliikenteen viivytyksiä.	Saattaa lisätä peräänajo-onnettomuuksia pääsuunnalla.
Ei houkuttele Nurmirannantielle lisää liikennettä.
Ei muutoksia erikoiskuljetusreittiin.

                               

Rampit ja lisäkaista
Edut	Haitat
Liikenneverkon kannalta paras ratkaisu.	Kustannukset n. 1,6 milj euroa. Kallein ratkaisu.
Sujuva joukkoliikenne.	Saattaa aiheuttaa meluhaittoja lähiasukkaille. Mahdollisten meluvallien tai –aitojen vaikutusta kustannuksiin ei ole selvitetty.
Nurmirannantie voidaan katkaista, jolloin se toiminnallisesti olisi normaali asuntokatu.	Linja-autopysäkki siirtyisi Nurmirannantieltä Vitostielle. Matka pysäkille ei kasva kohtuuttomasti, mutta jalankulku Vitostiellä lisääntyisi. Tämän vuoksi myös Vitostien liikenneturvallisuutta tulisi parantaa.
Parantaa yhteyksiä Petoselta etelän suuntaan.
Ratkaisu voi vähentää vt 5:n ruuhkia.
Parantaa lähialueen liikenneturvallisuutta.
Edellyttää muutoksia erikoiskuljetusreittiin, mutta ratkaisu on todennäköisesti nykyistä parempi.

 

ELY-keskuksen lausunto syksyllä 2017            

 

Pohjois-Savon ELY-keskus pitää 12.10.2017 antamassaan lausunnossa pelkkien liikennevalojen rakentamista liikenneturvallisuutta vaarantavana. Liikennevaloja ei tulisi toteuttaa ilman lisäkaistan toteuttamista. Liikenneturvallisuus vaarantuu, koska jono voi yltää moottoritien ylittävälle sillalle ja tämän vuoksi peräänajokolareiden vaara on suuri. Liikennevalot voitaisiin toteuttaa, jos Petosentielle rakennettaisiin lisäkaista, joka lyhentäisi jonoja ja vähentäisi peräänajoriskiä. ELY esittää harkittavaksi ratkaisua, jossa Nurmirannantieltä vasemmalle kääntyville rakennetaan oma kiihdytyskaista Petosentielle ilman liikennevaloja. Paras ratkaisu olisi kuitenkin rakentaa rampit Leväsentien ja Petosentien välille. Valtio ei voi osallistua liikennevalojen rakentamiskustannuksiin, koska liittymäalue on kokonaan katualueella. ELY-keskuksen koko lausunto on liitteenä 2.

                               

Lausunnon antamisen jälkeen ELY:ltä tuli sähköpostitse vielä täydennys (liite 3). ELY oli kysynyt myös liikenneviraston kantaa kiihdytyskaistasta eli ns. lokkiliittymästä. LiVi ei suosittele lokkiliittymän rakentamista liikennemäärien ja käytettävien ajonopeuksien vuoksi.

                            

Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen kävi puhelinkeskustelun 6.11.2017 ELY:n Mirko Juppin kanssa. Tässä keskustelussa ELY:n mielestä parhaaksi vaihtoehdoksi nousi ramppien rakentaminen. Liikennevaloja ei kannata rakentaa.

 

Perustelut päätösesitykselle

 

Kaupungin strategiana on suosia joukkoliikennettä. Tämän vuoksi nykytilan säilyttäminen ei ole hyvä vaihtoehto. ELY-keskuksen esittämää ns. lokkiliittymää ei liikenneviraston lausunnon perusteella kannata kokeilla. Toiminnallisesti ratkaisu saattaisi olla hyvä, mutta se saattaisi tuoda liikenneturvallisuusongelmia.

 

Toimivuustarkastelujen ja etu/haitta-vertailun perusteella ramppien rakentaminen on paras ratkaisu. Rampit ovat kuitenkin kallis ratkaisu ja edellyttäisivät toimenpiteitä myös Vitostielle vähintäänkin Nurmirannantien ja ramppien välillä. Vitostie on vanhaa maantietä, joka on kaduksi liian leveä ja jolla ajonopeudet nousevat helposti. Nurmirannantien katkaisun myötä linja-autopysäkki siirtyisi Vitostielle. Tämän vuoksi jalankulku Vitostiellä lisääntyisi. Vitostielle tarvittaisiinkin muutoksia liikenneturvallisuussyistä, esimerkiksi alikulkukäytävät kävelijöille ja pyöräilijöille. Lisäksi rampin rakentaminen lähelle Jääskelänkadun asuntoja saattaa lisätä liikenteen aiheuttamaa melua lähitonteilla. Ramppiratkaisun meluvaikutukset ja tarvittavan meluntorjuntatoimenpiteet tulee selvittää, mikäli suunnittelua jatketaan. Mahdollisesti rampin ja asuntojen väliin jouduttaisiin rakentamaan meluvalli- tai aita. Kustannuksia ei ole tässä yhteydessä selvitetty, koska tiedossa ei ole, millainen meluntorjuntaratkaisu vaaditaan.

 

Toiseksi paras ratkaisu on liikennevalot, joko normaalit tai jokerivalot. Tavallisten liikennevalojen vuoksi on rakennettava lisäkaista, joka nostaa ratkaisun kustannuksia. Toisaalta lisäkaistaa voidaan hyödyntää mahdollisten ramppien rakentamisen yhteydessä. Tavalliset liikennevalot houkuttelisivat Nurmirannantielle nykyistä enemmän liikennettä. Liitteessä 5 on periaatekuva kaistajärjestelyistä.

 

Jokerivalot olisivat selvästi edullisin ratkaisu. Niiden haittapuolena on hetkellinen jonojen kerryttäminen moottoritien suunnasta. Rakentaminen olisi mahdollista vasta uuden tieliikennelain voimaantulon jälkeen v. 2020.

 

Yhteenvetona edellä kuvatuista vaihtoehdoista ratkaisuksi soveltuisi tavalliset liikennevalot lisäkaistalla. Liikennevalot ovat ramppeja edullisempi ratkaisu. Rakennettavaa lisäkaistaa voidaan hyödyntää, jos rampit päätetään joskus toteuttaa. Rampit olisivat liikenteellisesti paras ratkaisu, mutta hintansa vuoksi niitä ei voitane toteuttaa lähivuosina ja edellyttää kustannusjakokeskustelua ely-keskuksen kanssa. Jokerivalojen haittana on, että moottoritien suuntaan kertyvän jonon pituutta ei voida kontrolloida mitenkään. Jonon pituudet ovat riippuvaisia sivusuunnalta tulevan linja-auton eteen kertyvästä jonosta.

 

 

Esitys                                              Kaupunkirakennelautakunnalle ja kaupunginvaltuustolle esitetään edellä oleva annettavaksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

 

 

Liitteet	21	4994/2017 Liite 1 rampit Leväsentielle
	22	4994/2017 Liite 2 ELYn lausunto
	23	4994/2017 Liite 3 liikenneviraston kanta
	24	4994/2017 Liite 4  Petosentie rampit
	25	4994/2017 Liite 5 joukkoliikenteen jokerivalot
	26	4994/2017 Liite 6 toimivuustarkastelut
	27	4994/2017 Liite 7 Petosentie lisäkaista

 

                                                          Valmistelija                                                           

Jouko Häyrinen

puh. +358 44 718 5423

                                                          etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

 

Päätösehdotus                           Apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen

 

Lautakunta hyväksyy kaupunkisuunnittelujohtajan esityksen.

 

 

 

Päätös                                            Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.