RSS-linkki
Kokousasiat:http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
http://publish.kuopio.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Savo-Pielisen jätelautakunta
Pöytäkirja 02.06.2020/Pykälä 6
Edellinen asia | Seuraava asia | Kokousasia PDF-muodossa |
7713/2019 Hyötyjätteiden kuljetusalueeseen liitettävät yksityistiet ja -tieosuudet | |
7713/2019 Koonti lausunnoista vastineineen | |
7713/2019 Ehdotus hyötyjätteiden kiinteistöittäiseksi kuljetusalueeksi |
§ 6 | Asianro 7713/14.06.00.03/2019 |
Hyötyjätteiden kiinteistöittäisen kuljetusalueen hyväksyminen
Päätöshistoria
Savo-Pielisen jätelautakunta 28.11.2019 § 19
Palvelupäällikkö Saija Pöntinen
Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut
Jätteenkuljetukset Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella
Jätelain (646/2011) 35 ja 36 §:n mukaan kunnan on lähtökohtaisesti järjestettävä jätteenkuljetus vastuulleen kuuluvalle yhdyskuntajätteelle. Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella on käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus, jossa kunnallinen jäteyhtiö, Jätekukko, on kilpailuttanut jätteiden kuljetukset keskitetysti. Jätekukko hoitaa kuljetukset sekajätteelle ja hyötyjätteille, joita ovat biojäte, metalli sekä lasi-, kartonki- ja muovipakkaukset.
Jätelain 35.1 §:n mukaisesti kunnan on huolehdittava siitä, että sen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen kuljetus järjestetään kiinteistöittäisesti. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa jäteastia tyhjennetään kiinteistön haltijan järjestämästä keräyspaikasta, joka on joko kiinteistökohtainen tai usean kiinteistön yhteinen (kimppa). Lain 35.4 §:n mukaan kunta (kunnan jätehuoltoviranomainen) voi kuitenkin päättää, ettei kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet, vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä, jollei kuljetusta ole ympäristö- tai terveyssyistä pidettävä tarpeellisena.
Kiinteistöittäinen kuljetusalue on perusteltua määritellä erikseen sekajätteelle ja hyötyjätteille. Sekajäte on ominaisuuksiensa vuoksi tärkeää kerätä kiinteistöiltä mahdollisimman lähellä jätteen syntypaikkaa. Vain sellaisilla harvaan asutuilla alueilla, joilla kuljetusolosuhteet ovat haastavat, on perusteltua järjestää sekajätteen keräys aluekeräyspisteillä kiinteistöittäisen keräyksen sijaan. Hyötyjätteiden kuljetukset on sen sijaan järkevää keskittää tiiviisti rakennetuille alueille ja keskeisille tieyhteyksille, jotta keräyksen ja kuljetuksen ympäristövaikutukset saadaan pidettyä mahdollisimman alhaisina ja kustannukset kohtuullisina.
Hyötyjätteiden kiinteistöittäinen keräys
Hyötyjätteiden kiinteistöittäisen keräyksen periaatteet on määritelty jätelautakunnan kesäkuussa 2018 hyväksymässä jätehuollon palvelutasossa. Biojätettä, metallia sekä kartonki-, lasi- ja muovipakkauksia kerätään kiinteistöittäisesti palvelutason mukaisesti kaikista vähintään 300 asukkaan taajamista (taajamilla tarkoitetaan asemakaavoitettuja alueita, pois lukien ranta-asemakaavoitetut alueet). Jätehuollon palvelutasoon on kirjattu, että vuodesta 2020 alkaen hyötyjätteiden kiinteistöittäinen kuljetus järjestetään näiden taajamien lisäksi hyötyjätteiden kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueella, johon kuuluvat jätelautakunnan päättämät taajamien väliset keskeiset tieyhteydet.
Jätelain 32 §:n mukaisissa toiminnoissa syntyvä biojäte kuuluu kokonaisuudessaan kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle. Sen sijaan pakkausjätteet kuuluvat jätelain 48 §:n mukaisesti tuottajavastuun piiriin. Tuottajalla on jätelain mukaan ensisijainen oikeus järjestää vastuulleen kuuluvien pakkausjätteiden jätehuolto. Kunta voi kuitenkin täydentää kuljetusta ja vastaanottoa siltä osin kuin tuottaja ei sitä järjestä. Kunta voi siis jätelain 35 §:n nojalla huolehtia kyseisten pakkausjätteiden täydentävästä kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan, jos tuottaja ei itse huolehdi pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä kuljetuksesta. Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella kunnallinen jäteyhtiö huolehtii jätelain mukaisesti erilliskerättävän pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä. Kerätty pakkausjäte ohjataan tuottajien järjestämään vastaanottoon ja kierrätetään materiaalina.
Kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä säännellään sitä, mitä jätteitä kiinteistöillä on kerättävä. Sellaisilla asuinkiinteistöillä, joilla on vähintään viisi asuinhuoneistoa, on kerättävä sekajätteen lisäksi biojätettä ja kartonkipakkauksia. Kun asuinhuoneistoja on vähintään kymmenen, on erilliskerättävä myös muovi- ja lasipakkauksia sekä metallia. Asuinkiinteistöjen lisäksi hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteet on asetettu kunnallisen hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöille, joilla hyötyjätteitä syntyy riittäviä määriä. Hyötyjätteet on erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin taajamissa, joissa on vähintään 300 asukasta. Lisäksi kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen on mahdollista liittyä vapaaehtoisesti, mikäli kiinteistö sijaitsee kuljetusreitin varrella.
Kiinteistöittäisen kuljetusalueen rajauksen perusteet
Sekajätteen kuljetusalueesta jätelautakunta on päättänyt jo aiemmin. Alueeseen kuuluvat kaikki kuntien kunnossapitämät taajamien kadut ja tiet, valtion ylläpitämät maantiet sekä tietyin ehdoin hyväkuntoiset yksityistiet. Sekajätteen kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueella jätteiden keräys- ja kuljetusolot ovat tavanomaiset. Ulkopuolelle on rajattu alueet, joiden keräys- ja kuljetusolot ovat normaalia hankalammat, mutta kuljetukset hoidetaan mahdollisuuksien mukaan lisämaksusta. Kun hyötyjätteiden kuljetusaluetta on määritelty, on todettu, että sekajätteen kuljetusaluetta on tarvetta tietyiltä osin tarkistaa. Alueesta on puuttunut sellaisia teitä, jotka täyttävät kuljetusalueeseen liittämisen edellytykset. Sellaiset tiet, jotka liitetään hyötyjätteiden kuljetusalueeseen, liitetään myös sekajätteen kuljetusalueeseen, jos niitä ei ole siihen vielä aiemmin liitetty. Asia tuodaan erikseen jätelautakunnalle päätettäväksi.
Hyötyjätteiden kiinteistöittäisen kuljetusalueen tieverkosto määritellään merkittävästi suppeammaksi kuin sekajätteen kuljetusalue, koska hyötyjätteitä ei ole perusteltua kerätä kiinteistöittäisesti laajoilta ja harvaan asutuilta alueilta ympäristö- ja kustannusvaikutusten vuoksi. Lähtökohtana onkin, että hyötyjätteitä kerätään tiiviisti asutuilta alueilta. Yhdyskuntajätteen kierrätyksen lisäämistä Suomessa selvittäneen JÄTEKIVA-hankkeen loppuraportin (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 15/2019) mukaan taajama-alueilla jätteet saadaan kerättyä tehokkaasti ilman suurta ympäristökuormitusta. Siirtymämatkat keräyspisteiltä toiselle kasvavat harvaan asutulla seudulla huomattavasti tiiviitä taajama-alueita pidemmiksi, jolloin jäteastioiden tyhjentämistä varten jäteauto joutuu kulkemaan pidemmän matkan keräyspisteeseen. Harvaan asutuilla pientalovaltaisilla alueilla keräyksen päästöt ovat näin huomattavasti tiheästi asuttuja alueita suurempia.
Taajamien ulkopuolella hyötyjätteiden keräyksen piiriin on perusteltua ottaa vain keskeiset taajamien väliset reitit. Tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten analyysiin, ns. LCA-elinkaarimallinnukseen, perustuvassa selvityksessä (Jätteenkeräyksen velvoiterajojen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin ja kustannuksiin, Joni Kemppi, 2017) on osoitettu, etteivät biojätteen, lasin ja kartongin kierrätyksestä saatavat hyödyt riittäisi kompensoimaan erilliskeräyksen haittoja, jos keräys kohdistuisi myös haja-asutusalueen asuinkiinteistöille. Harvaan asutuissa kunnissa biojätteen keräys kaikilta kiinteistöiltä tarkoittaisi sitä, että jo pelkästään keräyksestä aiheutuvat päästöt olisivat suuremmat kuin biojätteen kierrätyksestä (mädätyksestä) saavutettavat hyödyt. Myös muovipakkausten osalta on osoitettu (Muovipakkausten erilliskeräyksen täydentäminen Keski-Suomen alueella, LCA Consulting, 2018), että harvaan asutuilla alueilla keräyksen kasvihuonekaasupäästöt suhteessa kerättyyn muovipakkausjätemäärään kasvavat niin suuriksi, ettei kiinteistökeräys tuo ilmastonlämpenemisen näkökulmasta ainakaan merkittäviä hyötyjä.
Kustannusten on todettu kasvavan merkittävästi etenkin haja-asutusalueilla, mikäli hyötyjätteiden erilliskeräys kohdistuisi kaikkiin kiinteistöihin. Tampereen seudulla tehdyssä LCA-selvityksessä (Erilliskeräyksen optimointi Pirkanmaan Jätehuollon alueella – Kustannustarkastelu, LCA Consulting, 2017) kustannusten todettiin voivan kasvaa jopa yli kymmenkertaisiksi joissakin alueen kunnissa, jos erilliskeräys laajennettaisiin kaikkiin kiinteistöihin. Ilmastonlämpenemisen näkökulmasta ainoastaan metallia voisi olla kannattavaa erilliskerätä jopa kaikilta asuinkiinteistöiltä. Yhden hyötyjätejakeen erilliskerääminen laajoilta harvaan asutuilta alueilta ei kuitenkaan olisi kustannusten näkökulmasta järkevää. Kaikille hyötyjätelajeille määritelläänkin yksi yhtenäinen kuljetusalue.
Hyötyjätteiden kuljetusalueen rajaus
Hyötyjätteiden kuljetusaluerajauksen luonnos on Kuopion kaupungin karttapalvelussa (http://karttapalvelu.kuopio.fi/link/oK2Xv). Kuljetusalueen määrittelyä on tehty yhteistyössä jätehuoltoviranomaisen ja kunnallisen jäteyhtiön kesken. Määrittelyssä on hyödynnetty myös haja-asutusalueilla operoivien kuljetusurakoitsijoiden asiantuntemusta. Lisäksi toimialueen kuntien jätehuollon yhteyshenkilöille on tarjottu mahdollisuus kommentoida kuljetusalueluonnosta. Asiassa tullaan vielä varaamaan vaikutusmahdollisuudet kuntalaisille, kunnille ja ympäristönsuojeluviranomaisille.
Kuljetusaluerajauksen lähtökohtana ovat vähintään 300 asukkaan asemakaavoitetut taajamat, joissa sijaitsevat kiinteistöt on velvoitettu hyötyjätteiden erilliskeräykseen jätehuoltomääräysten asuinhuoneistomääriin perustuvien rajojen mukaisesti. Asemakaavoitetuissa taajamissa kuljetusalueeseen kuuluvat kaikki kunnan ylläpitämät kadut ja tiet sekä keskeiset yksityistiet. Alueeseen kuuluvat myös uusilla asemakaavoitettavilla taajama-alueilla sijaitsevat kadut ja tiet, kun ne tulevat kunnan ylläpitoon.
Asemakaavoitettujen taajamien katu- ja tieverkon lisäksi hyötyjätteiden kiinteistöittäiseen kuljetusalueeseen kuuluvat keskeisillä reiteillä sijaitsevat muut taajamat sekä alueet, joissa on tiivistä loma-asutusta. Loma-asuntokeskittymissä kuljetusalueeseen on otettu mukaan tiheän asutuksen alueet ja näiden väliset hyväkuntoiset tiet. Hajanaisemman loma-asutuksen alueet on jätetty hyötyjätteiden kiinteistöittäisen kuljetusalueen ulkopuolelle. Edellä mainittujen taajamien katujen ja teiden lisäksi hyötyjätteiden kuljetusalueeseen kuuluvat näiden taajamien väliset keskeiset tieyhteydet.
Omakotitalojen ja paritalojen sekä vapaa-ajan asuntojen on mahdollista liittyä kiinteistöittäiseen keräykseen sijoittamalla hyötyjätteen keräysastia korkeintaan 10 metrin päähän kuljetusalueen tiestä. Jätehuoltomääräysten 30 §:n mukaan jätteen keräyspaikka tulee sijoittaa kiinteistölle johtavan kulkuyhteyden liittymään niin, että se on korkeintaan 10 metrin päässä jäteauton ajoreitistä. Rivi- ja kerrostalojen sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan rakennusten osalta korkeintaan 10 metrin poikkeamaa sovelletaan ainoastaan haja-asutusalueella, taajamien välisten reittien varrella.
Hyötyjätteiden kuljetusalueeseen on otettu mukaan myös sijainniltaan keskeiset haja-asutusalueen peruskoulut, vaikka poikkeamamatka kuljetusalueeseen kuuluvasta tiestä olisi yli 10 metriä. Hyötyjätteiden lajittelun ja erilliskeräyksen mahdollistaminen kouluille on tärkeää ympäristökasvatuksen vuoksi. Useiden kilometrien päässä kuljetusalueen tiestä sijaitsevat koulut eivät ole mukana alueessa, mutta jäteyhtiö räätälöi palvelut näiden koulujen osalta niin, että myös hyötyjätteiden keräys mahdollistetaan. Lisäksi hyötyjätteiden erilliskeräys voidaan tarjota sellaisille kuljetusalueen ulkopuolisille kiinteistöille, joilla syntyvä hyötyjätteiden määrä on huomattava ja poikkeama kuljetusalueesta on kohtuullinen jätemäärään nähden.
Hyötyjätteiden kuljetukset järjestetään kiinteistöittäisellä kuljetusalueella vähintään seuraavasti: biojäteastioiden tyhjennyspalvelu tarjotaan kesäaikaan viikoittain ja talviaikaan kahden viikon välein, kartonki- ja muovipakkausastioiden tyhjennykset kahden viikon välein ympäri vuoden ja lasipakkaus- ja metalliastioiden tyhjennykset neljän viikon välein ympäri vuoden.
Aluerajauksen ulkopuolella sijaitsevilta kiinteistöiltä kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset sekä metalli toimitetaan ekopisteisiin ja biojäte voidaan käsitellä kiinteistöllä kompostoimalla. Ekopisteitä on pyritty järjestämään päivittäispalvelujen sekä luontaisten kulkureittien yhteyteen, jolloin haja-asutusalueiden pientalojen hyötyjätteet on mahdollista kuljettaa keräyspisteelle muun asioinnin yhteydessä ylimääräisten päästöjen välttämiseksi.
Aiemmin hyötyjätteiden kiinteistöittäiseen keräykseen liittyminen on mahdollistettu joissakin yksittäistapauksissa laajemmin myös taajamien ulkopuolella ja taajamien välisillä ajoreiteillä eivätkä kaikki kohteet sisälly nyt määriteltyyn kuljetusalueluonnokseen. Niitä asiakkaita, joiden osalta hyötyjätteiden kiinteistöittäinen keräys päättyy kuljetusaluerajauksen voimaantultua, tullaan lähestymään kirjeitse ja ohjeistamaan pakkausjätteiden ekopistekeräykseen sekä biojätteen kompostointiin.
Kuljetusalueeseen tehtävät muutokset
Hyötyjätteiden kuljetusalueen määrittelyn jälkeen tullaan seuraamaan, miten paljon alueen ulkopuolella olisi kiinnostusta ja tarvetta liittymiselle hyötyjätteiden erilliskeräykseen. Aluetta ja siltä poikkeamisen periaatteita tarkistetaan tämän pohjalta tarpeen mukaan, jos muutokset ovat ympäristön ja kustannusten kannalta perusteltuja. Kuljetusalueeseen tehdään muutoksia myös silloin, jos jätelainsäädännössä tullaan edellyttämään hyötyjätteiden laajempaa erilliskeräystä.
Yksittäiset vähäiset muutokset hyötyjätteiden kuljetusalueeseen voidaan tehdä toimintasäännön mukaisesti palvelupäällikön päätöksellä, muista muutoksista päättää jätelautakunta. Mikäli tulevaisuudessa kiinteistöittäistä jätteenkeräystä tullaan tarjoamaan myös muille kuin tällä hetkellä erilliskerättäville hyötyjätteille, ratkaistaan kiinteistöittäinen kuljetusalue näiden jätejakeiden osalta jätelautakunnassa erikseen.
Vaikutusten arviointi Hyötyjätteiden kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen määrittelyn ympäristövaikutukset ovat positiiviset, koska rajauksen tavoitteena on hyötyjätteiden keräys tehokkaasti ilman suurta ympäristökuormitusta. Pitkät poikkeamat harvaan asutuilla alueilla vähenevät, kun keräys keskittyy taajamiin ja niiden välisiin tieyhteyksiin.
Kuljetusaluerajaus parantaa ja yhdenmukaistaa asiakasneuvontaa. Kiinteistön haltijat saavat helposti tiedon siitä, millä alueilla hyötyjätteiden erilliskeräykseen liittyminen on mahdollista, mikä voi kannustaa liittymään keräykseen. Ne kiinteistön haltijat, joiden kiinteistö sijaitsee kuljetusalueen ulkopuolella ja joille hyötyjätteiden erilliskeräykseen liittyminen ei ole mahdollista, voivat kokea asian negatiivisena.
Hyötyjätteiden kiinteistöittäinen kuljetusalue otetaan huomioon kuljetusten kilpailutuksissa, joten määrittely tulee selkeyttämään kilpailutuksia. Lisäksi aluerajaus omana karttatasonaan helpottaa jätteenkuljetusten suorittamista.
Esitys Jätelautakunta asettaa luonnoksen hyötyjätteiden (biojäte, metalli, lasipakkaukset, kartonkipakkaukset, muovipakkaukset) kiinteistöittäiseksi jätteenkuljetusalueeksi yleisesti nähtäville. Karttaluonnos on nähtävillä verkkosivuilla http://karttapalvelu.kuopio.fi/link/oK2Xv
Lautakunta varaa kuntalaisille ja niille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuuden esittää mielipiteensä asiasta. Lisäksi jätelautakunta varaa toimialueen ely-keskuksille, kunnille ja kuntien ympäristösuojeluviranomaiselle tilaisuuden lausunnon antamiseen luonnoksesta.
Hyötyjätteiden kuljetusalueeseen liitettäväksi esitetyiltä yksityisteiltä pyydetään suostumukset alueeseen liittämiselle.
Hyötyjätteiden kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen luonnos sekä kuulutus asian vireillä olosta ja vaikuttamismahdollisuuksista pidetään nähtävillä jätelautakunnan internet-sivuilla 5.12.2019 – 2.1.2020. Asiasta ilmoitetaan kuulutuksella, joka julkaistaan kuntien ilmoituslehdissä viikolla 49.
Nähtävillä olon ja kuulemisen jälkeen hyötyjätteiden kiinteistöittäiseen kuljetusalueeseen tehdään tarvittaessa muutoksia. Tämän jälkeen asia tuodaan jätelautakunnalle päätettäväksi.
Liitteet | 1 | 7713/2019 Luonnos hyötyjätteiden kuljetusalueeksi |
| 2 | 7713/2019 Hyötyjätteiden kuljetusalueeseen liitettäväksi esitetyt yksityistiet |
Valmistelija
Hanna Kisonen | puh. +358 44 718 5667 |
etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Päätösehdotus Palvelupäällikkö Saija Pöntinen
Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen.
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Palvelupäällikkö Saija Pöntinen
Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut
Yleistä Savo-Pielisen jätelautakunta käsitteli hyötyjätteiden kuljetusalueen luonnoksen kokouksessaan 28.11.2019 § 19. Hyötyjätteiden kuljetusalueeksi ollaan määrittelemässä tiiviisti rakennetut alueet ja näiden alueiden väliset keskeiset tieyhteydet. Jätelain 35 §:n nojalla kiinteistöittäisen kuljetuksen ulkopuolelle on tarkoitus rajata harvaan asutut alueet, koska näillä alueilla syntyy hyötyjätteitä vain vähän keräyksestä aiheutuviin ympäristö- ja kustannusvaikutuksiin nähden.
Ehdotettuun hyötyjätteiden kuljetusalueeseen kuuluvat vähintään 300 asukkaan asemakaavoitetut taajamat, joissa kuljetusalueeseen kuuluvat kaikki kunnan ylläpitämät kadut ja tiet sekä keskeiset yksityistiet. Asemakaavoitettujen taajamien katu- ja tieverkon lisäksi hyötyjätteiden kuljetusalueeseen liitetään keskeisillä reiteillä sijaitsevat muut taajamat sekä alueet, joissa on tiivistä loma-asutusta (Tahko ja Koli). Taajamien ja tiiviin loma-asutuksen alueiden lisäksi hyötyjätteiden kuljetusalueeksi määritellään näiden väliset keskeiset tieyhteydet.
Aluerajauksen ulkopuolella sijaitsevilta kiinteistöiltä kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset sekä metalli toimitetaan ekopisteisiin ja biojäte voidaan käsitellä kiinteistöllä kompostoimalla.
Kuuleminen hyötyjätteiden kuljetusalueluonnoksesta
Jätelautakunta asetti hyötyjätteiden kuljetusalueluonnoksen nähtäville ajalle 5.12.2019–2.1.2020. Asiassa varattiin vaikutusmahdollisuudet kuntalaisille ja niille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus. Asiasta ilmoitettiin kuulutuksella, joka julkaistiin kuntien ilmoituslehdissä viikolla 49/2019. Lisäksi alueen kunnilta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta ja ELY-keskuksilta pyydettiin asiasta lausunto.
Hyötyjätteiden kiinteistöittäisen kuljetusalueen luonnoksesta annettiin viisi lausuntoa. Lausunnon antoivat seuraavat tahot:
− Kaavin kunta, ympäristösihteeri
− Pieksämäen kaupunki, tekninen lautakunta
− Pieksämäen kaupunki, Keski-Savon ympäristölautakunta
− Lieksan kaupunki, kaupunginhallitus
− Lieksan kaupunki, kaupunginhallituksen lupajaosto
Yksityisteitä ei liitetä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetusalueeseen ilman tiekunnan hyväksyntää, joten kaikilta hyötyjätteiden kiinteistöittäiseen kuljetusalueeseen liitettäväksi esitettyjen yksityisteiden tienpitäjiltä pyydettiin kirjallinen hyväksyntä liittämisestä. Kuulemispyyntöjä lähettiin yhteensä 116 yksityistietä koskien, ja hyväksyntä alueeseen liittämiseen saatiin 95 tien osalta. Seitsemästä yksityistiestä ei annettu vastausta eikä näitä teitä liitetä kuljetusalueeseen. Yhteensä 13 yksityistieksi oletettua tietä tai tieosuutta todettiin kuuluvan kunnan ylläpitoon, jolloin näitä teitä koskien ei ollut tarvetta kirjalliselle hyväksymiselle. Lisäksi viiden liitettäväksi esitetyn yksityistien osalta todettiin, ettei tie ole järjestäytynyt tiekunnaksi, eikä kuulemispyyntöjä lähetetty. Näitä teitä ei liitetä kuljetusalueeseen.
Keskeisimmät lausunnoissa esitetyt asiat ja niiden huomiointi hyötyjätteiden kuljetusalueessa
Kahden kunnan lausunnossa on tuotu esille tarve tarkastella hyötyjätteiden keräyksen ulottamista myös taajama-alueita harvemmin asutuille alueille. Alueeseen on toivottu mukaan sekä vakituisesti asuttua, maaseutumaista haja-asutusaluetta että hajanaista, laajahkolle alueelle levittäytynyttä loma-asuntovaltaista aluetta.
Hyötyjätteiden kuljetusalueen määrittelyn lähtökohtana on ollut alueen rajaaminen huomattavasti sekajätteen kuljetusaluetta suppeamammaksi, koska hyötyjätteitä ei ole ympäristö- ja kustannusvaikutusten vuoksi perusteltua kerätä laajoilta harvaan asutuilta alueilta, joilla hyötyjätteitä syntyy vain vähän ja kuljetusmatkat ovat pitkiä. Näin ollen alueeseen on määritelty kuuluvan ainoastaan keskeiset taajamat ja tiheän loma-asutuksen alueet (Tahko ja Koli) sekä näiden väliset keskeiset tieyhteydet. Haja-asutusalueilla hyötyjätteiden keräys perustuu ekopisteisiin, jotka on sijoitettu päivittäispalvelujen yhteyteen sekä luontaisten kulkureittien varsille.
Jatkossa Jätekukko ja jätelautakunta kuitenkin seuraavat yhteistyössä, kuinka paljon hyötyjätteiden kuljetusalueen ulkopuolella olisi kiinnostusta liittyä hyötyjätteiden erilliskeräykseen. Tämän pohjalta aluetta ja siltä poikkeamisen periaatteita tarkistetaan tarpeen mukaan, jos muutokset ovat ympäristön ja kustannusten kannalta perusteltuja.
Lausuntojen sisältö vastineineen on koottu lausuntojen yhteenvetoon.
Yksittäisiä teitä ja tieosuuksia koskevat muutokset luonnokseen nähden
Hyötyjätteiden kuljetusalueeseen on lisätty luonnosvaiheen jälkeen Suonenjoen Lempyyllä sijaitsevat Koivukuja ja Niemenkulmantie. Suonenjoen kaupunki ehdotti Lempyyn taajaman sisällyttämistä kuljetusalueeseen, ja tehdyn tarkastelun perusteella Koivukuja ja Niemenkulmantie täyttävät liittämisen edellytykset.
Hyötyjätteiden kiinteistöittäiseen kuljetusalueeseen esitettiin luonnosvaiheessa liitettäväksi Kuopion Käärmelahdesta Pellonpääntie, Kalliotie, Kiviharjuntie ja Varpakuja. Nämä tiet eivät kuitenkaan ole osa yksityistiekuntaa eikä teiden liittämisestä kuljetusalueisiin ole katsottu mahdolliseksi kuulla järjestäytymättömien yksityisteiden lukuisia osakkaita, jotka voivat muuttua ajan kuluessa. Näin ollen teitä ei liitetä hyötyjätteiden kuljetusalueeseen.
Kuopion Syvänniemessä sijaitsevan Välikosken yksityistien yhteyshenkilö esitti kuulemisen yhteydessä alueeseen lisättäväksi myös Suvantotien. Jätekukko tarkasteli tien liittämisen edellytykset yhdessä alueella toimivan kuljetusurakoitsijan kanssa, ja totesi tien olevan liian kapea hyötyjätteiden kiinteistöittäisen kuljetusalueen tieksi. Tiellä ei ole myöskään riittävää kääntöpaikkaa jäteautolle. Näin ollen Suvantotietä ei liitetä hyötyjätteiden kuljetusalueeseen. Lisäksi Kuopion Kurkimäessä sijaitsevan Myllykiventien osalta tuli esille luonnosvaiheen jälkeen, ettei kuljetusalueeseen liittämiselle ole edellytyksiä tien olosuhteiden vuoksi, joten tietä ei esitetä liitettäväksi hyötyjätteiden kuljetusalueeseen.
Mikäli tien olosuhteiden vuoksi liittämättä jätetyn tien olosuhteita parannetaan taikka järjestäytymättömän yksitien osakkaat järjestäytyvät tiekunnaksi, on tien liittämistä kiinteistöittäiseen kuljetusalueeseen mahdollista hakea myöhemmin erikseen.
Kuljetusaluerajauksen käyttöönotto ja tiedottaminen
Hyötyjätteiden kiinteistöittäinen kuljetusalue otetaan käyttöön 1.10.2020 alkaen. Ne kohteet, joissa on tällä hetkellä hyötyjätteiden keräystä ja jotka jäävät kuljetusaluerajauksen ulkopuolelle, tiedotetaan kirjeitse vähintään kuukautta ennen keräyksen päättymistä.
Hyötyjätteiden kiinteistöittäisen kuljetusalueen kokonaismäärittelyn jälkeen alueeseen on mahdollista tehdä yksittäisiä teitä ja tieosuuksia koskevia muutoksia Savo-Pielisen jätelautakunnan palvelupäällikön päätöksillä. Tiekunnan on mahdollista hakea kirjallisesti tien liittämistä hyötyjätteiden kiinteistöittäiseen kuljetusalueeseen, mikäli kyseessä on keskeinen, taajamassa tai taajaman välittömässä läheisyydessä sijaitseva yksityistie. Edellytyksenä liittämiselle on, että tie on osa sekajätteen kiinteistöittäistä kuljetusaluetta, tai tietä haetaan liitettäväksi samanaikaisesti molempiin kuljetusalueisiin. Tien on oltava riittävän leveä ja ympäri vuoden hyväkuntoinen. Lisäksi edellytetään tien läpiajettavuutta tai kääntöpaikkaa, joka on riittävän kantava ja laaja raskaalle kalustolle.
Vaikutusten arviointi Hyötyjätteiden kuljetusalueen vaikutukset on arvioitu luonnosvaiheessa. Ehdotukseen ei ole tullut luonnokseen nähden sellaisia muutoksia, jotka muuttaisivat vaikutuksia.
Esitys Jätelautakunta hyväksyy hyötyjätteiden kiinteistöittäisen kuljetusalueen jätelain 35 §:n nojalla liitteiden mukaisesti. Aluerajausta aletaan noudattaa 1.10.2020 alkaen. Aluerajaus astuu voimaan kuntalain 143 §:n mukaisesti, vaikka sen hyväksymistä koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta.
Hyötyjätteiden kiinteistöittäisen kuljetusalueen rajaus annetaan jätelain 38 §:n ja kuntalain 108 §:n mukaisesti yleisesti tiedoksi pitämällä kuljetusalueen kartta ja yksityistielista nähtävillä jätelautakunnan verkkosivuilla (www.jatelautakunta.fi) ja Kuopion kaupungin verkkosivuilla 5.6.–11.7.2020. Lisäksi tieto lähetetään muihin toimialueen kuntiin, jotka voivat julkaista sen omilla verkkosivuillaan. Hyötyjätteiden kuljetusalue on saatavilla myös nähtävillä pitoajan jälkeen Kuopion kaupungin karttapalvelussa (http://karttapalvelu.kuopio.fi/link/oK2Xv).
Hyötyjätteiden kiinteistöittäisen kuljetusalueen rajauspäätös lähetetään tiedoksi lausunnon esittäneille tahoille sekä kaikille hyötyjätteiden kuljetusalueeseen liitettävien yksityisteiden- ja tieosuuksien tienpitäjille.
Liitteet | 3 | 7713/2019 Hyötyjätteiden kuljetusalueeseen liitettävät yksityistiet ja -tieosuudet |
| 4 | 7713/2019 Koonti lausunnoista vastineineen |
| 5 | 7713/2019 Ehdotus hyötyjätteiden kiinteistöittäiseksi kuljetusalueeksi |
Valmistelija
Hanna Kisonen | puh. +358 44 718 5667 |
etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Päätösehdotus Palvelupäällikkö Saija Pöntinen
Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen.
Päätös Esittelijä muutti esitystään siten, että siitä poistetaan kohta: "Aluerajaus astuu voimaan kuntalain 143 §:n mukaisesti, vaikka sen hyväksymistä koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta". Lautakunta hyväksyi hyötyjätteiden kiinteistöittäisen kuljetusalueen esittelijän muutetun päätösehdotuksen mukaisesti.
Edellinen asia | Seuraava asia | Kokousasia PDF-muodossa |